Järjestöt kohtaavat vuosittain miljoonia kertoja avun tarpeessa olevia ihmisiä: lapsiperheitä, vanhuksia, nuoria, yksinäisiä, kriisejä kohdanneita, sairaita ja vammaisia. Järjestöt tarjoavat matalan kynnyksen apua, joka vähentää painetta julkisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Hyvinvointialueiden aikana sosiaalityöntekijöistä joka viides on lisännyt asiakkaidensa ohjausta järjestöihin. Hyvinvointialueiden sote-johtajien näkemyksen mukaan järjestöihin ohjaamalla ehkäistään hyvinvointialueiden kuluja. (Lähde: Sosiaalibarometri 2025 -tutkimus).
Samaan aikaan järjestöjen rahoitusta on vähennetty. Jos järjestöillä ei ole mahdollisuutta auttaa ihmisiä hyvinvointialueilla, järjestöjen kohtaamat ihmiset hakevat apua julkisesta sosiaali- ja terveydenhuollosta.
Järjestöjen toimintaedellytykset on turvattava, jotta ne voivat jatkaa arvokasta työtään. Tämä tarkoittaa selkeitä tukiperiaatteita, riittäviä avustuksia ja mahdollisuutta käyttää tiloja kohtuuhintaan.
Lisäksi järjestöjen osaaminen ja toiminta on integroitava osaksi hyvinvointialueiden palveluja, ja sote-ammattilaisten tulee voida ohjata asiakkaita järjestöjen tarjoaman tuen piiriin.
Järjestöjen tekemä ennaltaehkäisevä työ säästää pitkällä tähtäimellä julkisen sektorin kustannuksia ja siksi järjestöjen toimintaa on tuettava.
Janika Lanne (sd.)
Pirkanmaan aluevaaliehdokas
