Suurin kysymys kuitenkin kuuluu: miten uudistus rahoitetaan ja millä resursseilla se käytännössä toteutetaan? Valtio on luvannut 100 miljoonan euron panostuksen oppimisen tuen uudistamiseen, mutta valtionosuusjärjestelmän todellisuus ei ole näin yksiselitteinen.
Vaikka tukea ohjataankin yhteen tarkoitukseen, ei valtionosuuksiin käytettävissä oleva raha kasva, vaan sen sijaan toisista kohteista leikataan. Tämä näkyy suoraan kunnissa: esimerkiksi Lempäälässä peruspalveluiden valtionosuudet ovat tänä vuonna noin 965 000 euroa pienemmät kuin viime vuonna.
Toisin sanoen kunnilta odotetaan varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen, kirjastotoimen, yleisen kulttuuritoimen ja taiteen perusopetuksen laadukasta järjestämistä entistä niukemmilla resursseilla.
Nyt tarvitaan yhteistyötä, tarkkaa suunnittelua ja vastuullista päätöksentekoa, jotta oppimisen tuki voidaan toteuttaa oikeudenmukaisesti, tasapuolisesti ja ennen kaikkea oppilaiden etu edellä. Onko kyseessä todellinen parannus vai vain poliittinen silmänkääntötemppu? Toivottavasti ei ainakaan viimeistä.
Johanna Kalliomäki
kunta- ja aluevaaliehdokas (kok.)
kunnanvaltuutettu, kasvatus- ja opetuslautakunnan 2. varapuheenjohtaja
Lempäälä