Valtionosuudet ja oppimisen tuen lain uudistus – 100 miljoonan silmänkääntötemppu?

23.03.2025 16:00

Viime aikoina keskustelua herättäneen oppimisen tuen lain uudistuksen myötä koulutuksen järjestäjille asetetaan uusia velvoitteita oppilaiden tukemisessa. Tämä on sinällään tervetullutta, sillä jokaisella lapsella on oikeus saada tarvitsemansa tuki.

Suurin kysymys kuitenkin kuuluu: miten uudistus rahoitetaan ja millä resursseilla se käytännössä toteutetaan? Valtio on luvannut 100 miljoonan euron panostuksen oppimisen tuen uudistamiseen, mutta valtionosuusjärjestelmän todellisuus ei ole näin yksiselitteinen.

Vaikka tukea ohjataankin yhteen tarkoitukseen, ei valtionosuuksiin käytettävissä oleva raha kasva, vaan sen sijaan toisista kohteista leikataan. Tämä näkyy suoraan kunnissa: esimerkiksi Lempäälässä peruspalveluiden valtionosuudet ovat tänä vuonna noin 965 000 euroa pienemmät kuin viime vuonna.

Toisin sanoen kunnilta odotetaan varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen, kirjastotoimen, yleisen kulttuuritoimen ja taiteen perusopetuksen laadukasta järjestämistä entistä niukemmilla resursseilla.

Lopputulos on, että vaikka uudistus tuo mukanaan kauniita lupauksia, sen toteutus jää pitkälti kuntien harteille. Tämä tarkoittaa, että tarvittavat resurssit on löydettävä kunnan omasta budjetista eli palveluiden sisäisestä tasapainottamisesta ja mahdollisista säästöistä muilla osa-alueilla.

Nyt tarvitaan yhteistyötä, tarkkaa suunnittelua ja vastuullista päätöksentekoa, jotta oppimisen tuki voidaan toteuttaa oikeudenmukaisesti, tasapuolisesti ja ennen kaikkea oppilaiden etu edellä. Onko kyseessä todellinen parannus vai vain poliittinen silmänkääntötemppu? Toivottavasti ei ainakaan viimeistä.

Johanna Kalliomäki

kunta- ja aluevaaliehdokas (kok.)

kunnanvaltuutettu, kasvatus- ja opetuslautakunnan 2. varapuheenjohtaja

Lempäälä