Kun on elänyt kantapään kautta, tarpeeksi paljon päin seinää ja kolhujen kautta, saavuttaa pisteen jolloin joko on jäätävä oman elämänsä uhriksi, tai valjastettava koko elämänsä työkaluksi. Antaa se kipupisteineen, heikkouksineen ja vahvuuksineen toisten käyttöön. Siinä on hyvin paljas, altis hyvin henkilökohtaiselle vihalle ja kritiikille.
Pohjalta nousseena, uhrista selviytyjäksi, oman vastuuni ymmärtävänä, kokemusta omaavana, palvelujen käyttäjänä ja omana persoonanani minulla todellakin on paljon annettavaa. Tiedän miltä tuntuu taklata ihan arkisia haasteita, kuinka paljon yksinhuoltajuus vaikuttaa, mutta rakenteet eivät sitä huomioi.
Tiedän millaista on joutua tekemään iso työ itsensä ja muiden eteen. Ja tiedän myös etuoikeutetun asemani, esimerkiksi ihonvärin, seksuaalisen suuntautumisen, ja normeihin sopivan kokoni suhteen.
Olisiko nyt aika äänestää ihmisiä, jotka tietävät mistä puhuvat, kun on kyse siitä, millaista on elää selviytymällä päivästä toiseen? Haluan poistaa häpeää, ja toimia äänenä heille, jotka eivät saa ääntänsä kuuluviin.
Tyyne-Katariina Vuorenmaa
kuntavaaliehdokas (vas.)
koulutettu kokemusasiantuntija
Lempäälä
