Osakeyhtiöt ovat uhka kuntademokratialle - Lukijalta

Otsikon kysymys on ajankohtainen, sillä kuntiin on noussut yksityisiä osakeyhtiöitä, joissa kunta on mukana. Kenen etua ajaa silloin yhtiöön valittu kunnan edustaja? Yrityksen vai kunnan? Skeptikko kysyy myös aluevaalissa valituilta, kenen etua ajaa valittu, kunnan vain kunnista palveluja karsivan alueen? ”Yhteinen hyvä” huojuu sinne tänne edustajien mukana.

Kunnanmies vai yhtiönmies? Ristiriidat putkahtivat esiin muun muassa Lempäälässä, kun uimahallista tuli yksityinen yhtiö. Sen
toimitusjohtajaksi valittiin Lempäälän kunnan hankejohtaja Lari Laakso. Hänet sijoitettiin Lempäälän kunnan viestivälinein uuteen tehtävään, eli puhelin ja sähköposti ovat edelleen Lempäälän kunnan tunnuksilla. Onko hän edelleen ”kunnanmies” vai ei?

Tiedot löytyvät kunnan sivuilta. Samoilla eväillä varustettuna on ollut yksityisen osakeyhtiön hallituksen puheenjohtajana ollut valtuuston puheenjohtaja. Hän tosi kovan kohun jälkeen vaihtoi kuntaa.

Oman edun mies? Yksityisen yrityksen johdossa on varmasti muhevat kokouspalkkiot. Etuina voi olla myös muita ilmaispalveluja, yrityslahjoja, joulupaketteja. Ilmainen kylpylän käyttö perheelle, ja kavereiden palavereille, joissa suunnitella uusia innovaatioita kunnan palvelujen järjestämiseksi. Yhtiön edustajana kutsujana, ja tarjoilun järjestäjänä, vaikka vaalien tukiryhmälle ”tulkaas pojat uimaan”- tyyliin.

Kenen joukoissa nyt seisoo kunnan edustaja? Ajaako hän yrityksen vai kunnan etua? Kun ihminen on heikko, lienee helppo oivaltaa siten, että tarjotut edut ja tarjoilut voivat kääntää edustajan puolelleen.

Kuntapalvelusta voittoa! Perustelut sille, että yksityistetyssä palveluissa on yhteinen etu kunnan ja yrityksen välillä, ontuu pahasti. Yksityisen yrityksen pitää tehdä voittoa. Se tekee tilanteen jakomieliseksi. Yrityksen kannattavuus on lypsettävä kunnasta ja kuntalaisilta. Näin on käynyt kaikissa yhtiöissä, joka puolella ja kaikissa toimialoissa.

Usein yhtiöitetyn toiminnan rahoituskulut nousevat korkeammiksi kuin kunnan samaan tarkoitukseen saamat lainat. Tämä johtaa siihen, että kunta joutunut tukemaan perustettua ritys Oy:tä. Lempäälässä on huhujen mukaan kunta laittanut rahaa jopa perintövaroista kylpylään. Kyseessä on luultavasti yritystuki. Eikä se ole kuntalain mukaan sallittua. Lakia kierretään kuntalaisten uimalippujen tukena.

Lakia venyttäen yhtiölle valtionapua. Kunnan yksityistetty yhtiö on valtion avun suhteessa eri asemassa kuin itse kunta olisi. Siitä oiva esimerkki: Lempäälän kylpylän valtionavun myöntämisessä kunnalle syntyi kriittinen tilanne. Sen perusteena piti olla käyttäjälle edullinen uimahalli. Valtionavun kriteereitä hipoen ja ilmeisesti yhteisen poliittisen viiteryhmän suojelun perusteella tuki myönnettiin. Enää ei myönnetä samalla tavalla, ilmoitti Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Demokratia on uudenlaisten uhkien äärellä. Kuntalaisten omaisuus kiinnostaa laajalti yrityksiä ja yksityistämistä. Vesi-, viemäri-,
energialaitoksista on tullut järkiään ensin kunnan omia yhtiöitä. Niiden kauppaaminen on helpompaa kuin kunnan liikelaitoksen myynti.

Tämä on oikeasti vaara, tätä vaaditaan usein eikä pelkästään yritysjärjestöjen juhlapuheissa. Kuntien ympärillä häärii muutosjohtajia ja konsultteja, heille tippuu kivat kiksit asioiden ujutuksesta tuohon tapaan. Osakeyhtiöt ovat uhka kuntademokratialle, joten tolkkua touhuun!

Rauno Jääskeläinen

kuntavaaliehdokas (vas.)

Lempäälä

Lue lisää