Pienellä pojalla oli paljon kaikenlaisia haaveita, mutta ei tullut liigapelaajaa, eikä änäripelaajaa. Jääkiekosta tuli harrastus ja elämäntapa, kun LeKin kiekkohommia aloin touhuta, ja sitä kautta unelma ja haave, että jäähalli on saatava Lempäälään.
Lähdin vuonna 1992 kuntavaaleihin, jotta unelma toteutuisi. Pääsin läpi kokeneiden joukkoon mukaan.
Kovien taisteluiden ja taklausten myötä halli tehtiin vuonna 1995. Tehtiin, ei saatu. Oli juhlavuosi siten, kun Suomi voitti myös ensimmäisen maailmanmestaruuden Tukholmassa vuonna 1995. Lempäälään tuli jääkiekkobuumi hallin myötä, eli tarpeeseen tuli.
Vuonna 2009 tehtiin myös toinen halli. Pyöritin niitä 26 vuotta, eli asuin silloin niin sanotusti jäähallilla, kuten perhe totesi. Omat lapsenikin niistä sitten nauttivat, kun kaikki neljä päättivät jatkaa isän harrastusta. Poika Juuso edelleenkin kantoi ansiokkaasti LeKi-paitaa tällä kaudella. Jäin sitten koukkuun luottamushommien hoitoon ja monessa mukana sen jälkeen, muun muassa tekojääratahanke toteutui.
Joskus käy niin onnellisesti, että myös unelmat ja haaveet toteutuu. Ei aina niin helpolla, mutta kumminkin. Tällä matkalle edelleen ollaan perheellisenä neljän lapsen kera ja tulevan ensimmäisen lapsenlapsen. Laulun sanoja lainatakseni: Lempäälä on kaunis ja täällä on hyvä elää.
Vesa Papinsaari
kuntavaaliehdokas (kok.), Lempäälä
