Pääministeri Orpon hallituksen vastuulla on puolestaan huolehtia Suomen talouden kääntämisestä, henkilöstöpulan ratkomisesta ja sote-mallin korjaamisesta. Hyvinvointialueiden rahoitukseen eli sote-palveluihin käytetään tänä vuonna 26 200 miljoonaa euroa eli melkein kolmasosa valtion budjetista. Orpon hallitus lisäsi sote-palveluiden rahoitusta tälle vuodelle 2200 miljoonaa euroa. Se on aikamoinen saavutus, kun huomioidaan että edellisen hallituksen jälkeen Suomi oli EU:n nopeimmin velkaantuva maa.
Myös Pirkanmaalla tehtävien uudistusten hurja vauhti varmasti osaltaan selittää, miksi muutokset voivat tuntua niin isoilta. On silti selvää, että nämä nyt tapahtuvat muutokset ovat välttämättömiä, sillä henkilöstön määrä vähenee ja palveluita tarvitsevien määrä kasvaa vuosi vuodelta. Kokoomus haluaa turvata suomalaisten tärkeät sote-palvelut paitsi nykyisille myös tuleville sukupolville. Meidän on tehtävä asioita järkevämmin, teknologiaa paremmin hyödyntäen ja ammattilaisiin enemmän luottaen. Suomalaisten palvelut eivät tarvitse enempää kriisipuhetta, vaan konkreettisia ehdotuksia ja toimia palveluiden parantamiseksi.
Keskeistä monelle suomalaiselle on, että lääkärille pitää päästä. Siksi kokoomus halua laajentaa ilta- ja viikonloppuvastaanottoja sekä kiirevastaanottoja hyvinvointialueilla. Vastaanottojen laajentaminen myös vähentää kallista päivystystarvetta. Paitsi että pääsee lääkärille, haluaa Kokoomus, että asiakas saa itse valita lääkärinsä – myös yrittäjänä toimivan lääkärin. Hyvinvointialueilla tulee laajentaa ammatinharjoittajamallin käyttöä, jotta lääkäri voi toimia myös yrittäjänä. Se on myös tapa saada houkuteltua lisää lääkäreitä terveyskeskuksiin, eli väline tukea omalääkärimallin syntymistä kaikilla alueilla.
Omalääkärimallin tavoitteena on, että kun potilas menee vastaanotolle, vastassa on aina oma tuttu lääkäri ja hoitaja, joka tuntee hoito- ja terveyshistoriasi. Malli tehostaa hoidon saatavuutta ja parantaa hoidon laatua. Myös asiakastyytyväisyyden on nähty kohonneen niillä hyvinvointialueilla, joissa omalääkärimalli on pilotoitu käyttöön. Eikä ihme, sillä on sekä potilaan, että terveydenalan ammattilaisen etu, että vastaanotolla käytetty aika menee aitoon läsnäoloon hoitoa tarvitsevan ihmisen kanssa, eikä hoitohistorian ja oireiden toistuvaan kertaamiseen. Terveydenalan ammattilaisen on katsottava vastaanotolla enemmän potilaita – vähemmän paperilomakkeita. Pitkällä aikavälillä omalääkärimallin on nähty myös hillitsevän sote-alan kustannuksia, sekä vähentävän potilaskuolleisuutta ja sairastuvuutta.
Hallitus ei aio valita alueiden puolesta ”yhtä ainoaa oikeaa” omalääkärimallia. Kullakin alueella on tärkeä edistää omalääkärisuhteiden syntymistä alueellisista lähtökohdista käsin. Monella alueella voi olla viisautta aloittaa siitä, että luodaan kiinteä hoitosuhde sellaisille asiakkaille, joilla on eniten palvelutarvetta. Toisilla alueilla on tärkeä edistää tiimiajattelua eli omatiimimallia. Siinä asiakkaalle kiinnitetään kokonainen tiimi ammattilaisia aina hoitajasta lääkäriin, jotka tarpeen tullen auttavat ja tukevat asiakasta. Tulevalla aluevaltuustokaudella on ensiarvoisen tärkeää, että jalkautamme omalääkärimallin käyttöön ja laajennamme sitä rohkeasti yhä useammalle alueen asukkaalle. Näin voimme taata laadukkaan ja toimivan hoidon kaikille sitä tarvitseville. Tämä on sekä ammattilaisen, että potilaan etu.
Lopuksi sana Kela-korvauksien kehittämisestä. Hallitus käyttää laskennallisesti 80 miljoonaa euroa vuodessa korvausten korottamiseen. Sillä mahdollistetaan esimerkkinä hallituksen valinnanvapauskokeilu yli 65-vuotiaille, jossa yksityiselle lääkärille pääsee terveyskeskusmaksun hinnalla. Se on opposition mielestä kamalaa rahan haaskausta, koska siinä asiakas itse saa valita lääkärinsä. Muissa Euroopan maissa on arkipäivää, että ihmiset saavat hoitoa nopeasti ja luotettavasti itse valitsemaltaan yrittäjälääkäriltä. Viime viikkoina on uutisoitu esimerkiksi nuoresta yleislääkäristä, joka on avannut 4 700 asukkaan Sieviin oman lääkäriaseman. Se, että hallitus on kääntänyt suunnan Kela-korvausten kehittämisessä, luo kannustimia kehittää yksityisiä palveluita eri puolilla Suomea. Korvauksia yksityisestä hoidosta saa jo nykyisellään toista miljoonaa suomalaista joka vuosi. Jatkossa se on vaihtoehto yhä useammalle. Kokoomuksen mielestä se on hyvä asia.
Antti Nieminen, puheenjohtaja
Touko Sikala, aluevaaliehdokas
Oriveden Kokoomus