Mielenterveyspalveluissa pahoja ongelmia on myös psykiatrisen erikoissairaanhoidon puolella. Surullisinta on, että eniten ongelmia on haavoittuvimmassa asemassa olevien palveluissa, kuten lastensuojelussa, mielenterveyspalveluissa sekä vanhus- ja vammaispalveluissa.
Lastensuojelun työntekijöillä on liikaa asiakkaita, vanhukset odottavat jatkohoitopaikkaa sairaaloiden vuodeosastoilla, vammaispalveluiden saatavuus takkuaa ja mielenterveyspalveluihin pitää jonottaa kohtuuttoman pitkään.
Lastensuojelu tarvitsee kipeästi lisää henkilöstöresursseja, ja mielenterveydeltään järkkyneet tarvitsevat lisää nopeasti ja helposti saavutettavia matalan kynnyksen palveluja. Kevyempien mielenterveyspalveluiden lisäksi tarvitaan riittävästi ympärivuorokautisen psykiatrisen hoidon yksiköitä pidempään ja vakavammin sairastaville. Psykiatristen sairaaloiden alasajojen
seurauksena esimerkiksi monet kroonikkopotilaat ovat jääneet täysin heitteille.
Laadukkaat ja riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ovat hyvinvointiyhteiskunnan ydintä. Niihin ei pidä kohdistaa lyhytnäköisiä säästöjä, vaan hyvinvointialueiden pitää vaatia valtiolta lisärahoitusta. Yhteiskunnassamme on monia muita toimintoja ja kustannuksia, joista voi säästää kivuttomammin – esimerkkinä vaikkapa ympäristölle haitalliset yritystuet, joita maksetaan yhä miljardeja euroja vuosittain.
Suomessa puhutaan paljon sote-kustannusten hallitsemattomasta kasvusta ja sote-kriisistä, vaikka Suomi käyttää muita Pohjoismaita vähemmän rahaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon suhteutettuna väkilukuun ja bruttokansantuotteeseen. Valitettavasti aluevaltuuston enemmistöllä ei ole riittänyt rohkeutta tehdä panostuksia, jotka pitkällä aikavälillä toisivat myös säästöjä.
Huhtikuun aluevaaleissa pirkanmaalaisilla on mahdollisuus muuttaa suuntaa ja varmistaa, että tuleva aluevaltuusto tekee empaattisempia ja kauaskatseisempia päätöksiä.
Tiina Wesslin
aluevaltuustoehdokas (vihr.), aluevaltuutettu, yhteiskuntatieteiden maisteri, viestintäasiantuntija
Lempäälä
