Vammaisten palveluja on tasapäistetty. Yksilöllisyys jää usein sanahelinäksi eikä toteudu päätöksiä tehtäessä viranhaltijan harkintavallassa. Säästöt ja tiukat myöntämiskriteerit eivät anna riittävää mahdollisuutta tähän.
Päätökset ja palvelut syrjivät, eivät vastaa yksilölliseen tarpeeseen, jolloin palvelu jää kokonaan saamatta. Heikoimmassa asemassa olevien on vaikea puolustaa itseään ja omaiset ovat väsyneitä byrokratiaan, informaation puutteeseen ja muutoksiin, joihin heidän tai vammaisen mielipidettä ei ole edes kuultu.
Elämisen kulut ja asiakasmaksut ovat nousseet. Taloudellinen tilanne heikentynyt monella olennaisesti. Oikaisuvaatimusten ja maksuhuojennusten hakeminen on haastavaa ja rasittavaa. Näin ne jäävät yleensä tekemättä ja apua ei saada siihen, mihin tarve olisi.
Oikea-aikainen yksilöllinen tarpeenmukainen palvelu toisi säästöä ja inhimillisyyttä sote-palveluihin. YK:n vammaisoikeuksien sopimus, Suomen perustuslaki, yhdenvertaisuuslaki, kuntalaki että hyvinvointialuelaki velvoittavat viranomaisia ja poliitikkoja huomioimaan vammaiset henkilöt ja tekemään tarvittavat kohtuulliset mukautukset palveluihin yhdenvertaisuuden toteutumiseksi ja syrjinnän estämiseksi. Piilosyrjintää on rakenteissamme paljon ja sen vuoksi vammaisten henkilöiden asioiden esille tuonti monipuolisesti on tärkeää.
Käytäntöön on vielä pitkä matka, mutta tästä on hyvä jatkaa eteenpäin kohti yhdenvertaisempaa elämää ja saavutettavia palveluita kaikille.
Tuija Kaivanto
Pirkkalan ja Pirhan vammaisneuvoston puheenjohtaja
kunta- ja aluevaaliehdokas (kok.)
Pirkkala
