Kulju-Pirkkala moottoritieoikaisu ja Sääksjärven osayleiskaava

Otsikkohankkeet ovat nyt herättäneet lehtikirjoittelua niin Lempäälässä kuin Pirkkalassa, kun moottoritien rakentaminen on toteutumassa.

Kirjoituksissa on näkynyt paljon asiavirheitä, suurta liioittelua ja omanvoitonpyyntiä.

Ensinnäkin kaksi eri asiaa sekoitetaan kirjoituksissa. Moottoritieoikaisu on valtion asia ja ollut eri tavoin vireillä jo nelisenkymmentä vuotta. Se ei ole ensisijassa paikallinen liikenneasia, vaan osa välttämätöntä moottoritieoikaisua alueellisten ja valtakunnallisten liikenneyhteyksien parantamiseksi. Eräät kirjoittajat ovat kritisoineet tien melua ja väittävät, että liikenne voidaan tulevaisuudessa hoitaa nykyisen moottoritien pienillä levennyksillä, mikä on toiveajattelua.

Tampereen eteläisellä ohitustiellä on rakennettu paha sumppu kohtaan jossa ohitustie kohtaa Helsingin moottoritien, kun liittymässä länteen menevä liikenne on ohjattu yhtä kaistaa pitkin ohitustielle ja samaan kaistaan tulee  liikenne muistakin suunnista, kuten Tampereen keskustasta ja Peltolammilta. Tässä liittymässä ja siitä länteen on ruuhka-aikana esim kello 16 aikoihin täysi liikennehelvetti, kun tie on jo täysi Hervannan suunnasta tulevasta liikenteestä eikä liittymästä pääse mukaan liikennevirtaan. Liittymää ei voine leventää rautatien ylityksen vuoksi, vaan kilometrien jonot jatkuvat siihen saakka , kun uusi tieoikaisu saadaan.

Pirkkalalaista nurkkapatriotismia on  vastustaa tieoikaisua ja ehdottaa nopeusrajoitusta meluhaittojen vähentämiseksi, kun alennettu nopeus vähentää tien välityskykyä ja lisää siten ruuhkia.

Väite siitä, että oikaisu lyhentää matka-aikaa pohjoiseen ja länteen vain 6 minuuttia, ei ole tosi. Se on laskettu tasaiselle 80 km nopeudelle, mutta rekat kulkevat em. risteyksessä useita satoja metrejä 30–40km/t ja ruuhka-aikaan seisovat paikallaan 15–30 min.

Vertailun  vuoksi: Niin sanottu Hollon rataoikaisu noin kaksi vuosikymmentä sitten lyhensi pikajunan matka-aikaa 30 sekuntia. Lempäälän kunta teki asemakaavamuutoksen alueelle. Siinä rataoikaisun rakentaminen oli kielletty. Lipposen hallitus myönsi yhdellä nuijan kopautuksella VR:lle pakkolunastusluvan eikä asemakaavalla ollut merkitystä. Radan alle meni noin 10 pientaloa.

Useammassakin kirjoituksessa  on väitetty, että tieoikaisun alle menee satoja hehtaareita luonnonsuojelumetsää. Todellisuudessa tiealueen alle näyttäisi kaavamerkintöjen mukaan jäävän normaalia kasvatusmetsää noin 30 hehtaaria, mutta tiealueen länsi-lounaispuolelle jää tuhansia hehtaareita kasvatusmetsää, jossa ei kaavavarauksia juuri ole.

 

Sääksjärven osayleiskaavasta. Voimassaoleva yleiskaava on vuodelta 1993. Jo siinä on määritetty ohitusmoottoritien paikkaa. Uusi kaava on tekeillä, eikä tienpaikkaa olla muuttamassa.

Eräät kirjoittajat pahoittelevat kaava-alueen rakentamista ja katsovat omistavansa erityisen oikeuden metsän polkuihin, vaikka eivät ole maanomistajia alueella.

Lempäälän puolella on alueella myös ”Birgitan poluksi” rakennettu kulkureitti, joka ei ole normaali polku, vaan pikemminkin kärrytietasoinen kulkuväylä, jonka pysyvyyden jotkut samaistavat lähes 600 vuotiaaseen Lempäälän kirkkoon, vaikka Birgitan polku on nykypäivän uusi ilmiö.

Metsä on täynnä alati muuttuvia polkuja, on hirvenpolku, peuranpolku, kauriinpolku jne pienempien eläinten poluista puhumattakaan. Ei poluilla ole pysyvyyttä, vaan ne väistävät muita tarpeita.

On utopistista vaatia metsäpolkuja säilytettäväksi, sehän merkitsisi alueen kaavoituksen kumoamista, mitä tuskin kuntakaan hyväksyy. Valtion moottoritie kyllä saadaan aikaiseksi ilman kaavojakin, mutta muu Tampereen alueen kehitys suuntautuu silloin muille alueille, jossa se on vielä voimakkaammin luontoa käyttävää kuin Sääksjärven–Pirkkalan Partolan alueen kivikkometsissä.

Mikko Tapola
VT, Pirkkala, Ania