Nuorten tekemät väkivallanteot ja lasten kokemat kaltoinkohtelut ovat nostaneet jälleen keskusteluun huolen lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Suuri osa päättäjistä on sitä mieltä, että lasten ja nuorten hyvinvointiin on panostettava. Syystä tai toisesta nämä lapsiperheiden palvelut ovat silti edelleen aliresursoituja suuressa osassa kuntia.
Lastensuojelun sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat ovat vedonneet päättäjiin lastensuojelun tilanteen vuoksi useamman kerran. Resurssipula ei vaivaa vain lastensuojelua ja sosiaalihuoltolain mukaisia perhepalveluita, mutta muiden palveluiden resurssipula kuormittaa usein myös lastensuojelua. Ei ole myöskään asiakkaan etu, jos hän on lastensuojelun asiakkaana siksi, että paremmin sopivaan palveluun ei ole mahdollista päästä tai jono palveluun on kohtuuttoman pitkä.
Sosiaali- ja perhepalveluiden työntekijät ovat jo pitkään kärsineet liiallisesta työkuormasta. Työntekijöiden vaihtuvuus on suurta. Suomessa on noin 2500 sosiaalityöntekijää enemmän kuin kunnissa on sosiaalityöntekijöiden vakansseja. Työntekijäpula ei siis johdu siitä, etteikö koulutettuja työntekijöitä olisi olemassa, vaan esimerkiksi liian suurista asiakasmääristä ja palkasta, joka ei vastaa työn vaativuutta.
Vuonna 2017 yli tuhat sosiaalialan työtekijää ja opiskelijaa vetosi päättäjiin lastensuojelun tilanteen parantamiseksi. Työntekijät kuvailivat lastensuojelutyön kroonista aliresursointia rakenteelliseksi lasten ja nuorten heitteillejätöksi. Edelleen tilanne on se, että yhdellä sosiaalityöntekijällä voi olla vastuullaan jopa 90 lasta. Tämä on lapsen oikeuksien vastainen tilanne, jonka muuttamiseksi ei kuitenkaan tunnu löytyvän tahtoa.
Asiakasmäärien rajaaminen lastensuojelussa ei yksinään riitä. On huolehdittava myös riittävistä oppilashuollon palveluista, poliisin resursseista ja päihde- ja mielenterveyspalveluiden saatavuudesta. Huoltajuusriidat ovat jatkuvasti lisääntyvä lasten hyvinvointiin voimakkaasti vaikuttava asia, myös eropalveluihin on panostettava. Lapset elävät perheissä, eivät yksinäisinä saarekkeina. Siksi koko perheen hyvinvointiin on kiinnitettävä huomiota.
Yhä useammat lapset voivat hyvin, mistä on syytä olla iloinen. Kuitenkin viimeisen kymmenen vuoden aikana tehtyjen lastensuojeluilmoitusten määrä on kaksinkertaistunut. Kiireellisesti sijoitettuja, huostassa olevia tai muuten sijoitettuja lapsia ja nuoria on enemmän kuin koskaan aiemmin. Myös koronakriisi on heikentänyt lasten ja nuorten hyvinvointia. Pelkona on, että koronakriisin jälkeen lapsiperheiden palveluiden jo valmiiksi liian pienet resurssit eivät riitä vastaamaan palveluntarpeeseen.
Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite, että vuodesta 2022 alkaen yhdellä sosiaalityöntekijällä voisi jatkossa olla enintään 35 lasta asiakkaana. Alun perin hallitusohjelmaan oli kirjattu, että vuodesta 2022 sosiaalityöntekijällä olisi vastuullaan enintään 35 lasta ja vuodesta 2024 alkaen 30 lasta. STM:n ja Kuntaliiton laatusuositus on 25 lasta vastuusosiaalityöntekijää kohden, asiantuntijoiden mukaan asiakasturvallisuuden kannalta 35 lastakin on liian suuri määrä.
Toivottavaa on, että tästä tavoitteen laskemisesta huolimatta lakimuutos todella tuo kauan kaivatun muutoksen heikoimmassa asemassa olevien lasten ja nuorten palveluihin ja että huolissaan olemisen lisäksi päättäjät ymmärtävät vastuunsa myös tässä asiassa ja haluavat aidosti panostaa lasten ja nuorten hyvinvointiin.
Anita Huhtala
kunnanvaltuutettu, kuntavaaliehdokas, Lempäälä (vihr.)
