Riina Aspila aloitti toukokuun ensimmäisessä lehdessä hyvän ja tärkeän keskustelun liittyen työllisyyden kuntakokeiluun. Hän toi esiin työttömän näkökulmaa työttömyyteen. Arvostamme Riinan rehellisyyttä ja tiedämme omienkin kokemustemme kautta mistä hän puhuu. Koska työllisyyden hoito on niin tärkeä asia, haluamme jatkaa keskustelua aiheesta.
Suomi ja sen kunnat taistelevat kohonneiden työttömyyslukujen kanssa. Työttömien osuus työvoimasta oli Lempäälässä 6,5% vuonna 2019 ja vuonna 2020 se oli jo 10,2%.
Suurin yksittäinen tekijä työttömyyden kasvuun on tietysti korona. Koronan lisäksi julkisuudessa puhutaan paljon kohtaanto-ongelmasta työttömyyden syynä.
Kohtaanto-ongelman nähdään usein olevan vain työttömien vika. Kuitenkaan parturi-kampaajalla tai media-assistentilla ei ole mahdollisuutta työllistyä arkkitehdiksi, psykologiksi tai sähköasentajaksi. Filosofian maisteri ei ole ammattitaitoinen siistijä tai pätevä mekaanikko. Kohtaanto-ongelma ei siis ole työttömän vika.
Toivomme, että maaliskuussa käynnistynyt työllisyyden kuntakokeilu tuo paljon uusia keinoja työllisyyden hoitoon. Syyllistäminen, selvityspyynnöt ja tiedon puute työllistymisen eri vaihtoehdoista eivät auta ketään. Työnantajien suuntaan on panostettava parempaan tiedottamiseen palkkauksen tuista ja työtöntä on tuettava oman polkunsa löytämisessä.
Uudelleen kouluttautumisen täytyy olla selkeämpää ja oppisopimukseen pääsemisen helpompaa sekä houkuttelevampaa kaikille osapuolille.
Kukaan työtön ei ole halunnut työttömäksi. Jokaisella on oltava mahdollisuus työhön, toimeentuloon ja turvattuun tulevaisuuteen.
Mielestämme nykytyön haasteita ovat osa-aikaisuus ja esimerkiksi vuokrafirmojen kautta saatavat vaihtelevat tunnit. Nämä haasteet koskevat etenkin nuoria työntekijöitä. Myös nuorten on tultava palkallaan toimeen ja pystyttävä suunnittelemaan elämäänsä eteenpäin. Yksikin työelämän ulkopuolelle jäävä nuori tulee kalliimmaksi, kuin työllistymiseen ja koulutusvaihtoehtoihin panostettu raha.
Työehtosopimukset toimivat työelämän perälautana. Niissä määritellään mm. palkka, lomarahat ja työntekemisen reilut ehdot. Paikallista sopimista on paljon jo nyt ja se on hyvä. Ammattiliittoon liittyminen jo opiskeluaikana ja jäsenyyden jatkaminen työssä ollessa vahvistaa etujen pysyvyyttä. Jäsenyys tuo turvaa tulevaisuuteen. Jokainen ammattiyhdistys kehittää työ- ja palkkaehtoja omalla alallaan. Kunnan on työnantajana osaltaan huolehdittava kaikkien työntekijöidensä hyvinvoinnista.
Me allekirjoittaneet kannamme erityistä huolta nuorten työttömyyden hurjasta kasvusta ja nuorten epävakaasta tilanteesta työmarkkinoilla.
Lempäälässäkin nuorisotyöttömiä on 18% ikäluokasta eli miltei joka viides 18-24 vuotias on työtön. Nuorten työllisyyden parantaminen on meille erittäin tärkeä asia. Nuorille on tarjottava erilaisia harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja ja työssäoppimisympäristöjä. Haluamme, että nuorilla säilyy into vaikuttaa tulevaisuuteensa. Nuoret on nähtävä yhdessä ja erikseen, erilaisuus hyväksyen ja kaikkien ihmisoikeuksia sekä itsemääräämisoikeutta kunnioittaen.
Satu Kosola
valtuutettu ja kuntavaaliehdokas (vas.)
Virva-Mari Rask
Pirkanmaan Vasemmistoliiton pj, kuntavaaliehdokas (vas.)
