Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimiston EU-yhteysjohtaja Hannele Räikkönen näkee ehdottoman välttämättömänä, että Suomen toiseksi suurin maakunta aktivoituisi Euroopan unionia kohtaan. Hänen mielestänsä pirkanmaalaisilta jää turhan moni kivi kääntämättä EU-pellossa. Oivia mahdollisuuksia on tarjolla roppakaupalla. Euroopan alueiden komitean jäsenenä oleva tamperelainen kaupunginvaltuutettu ja Pirkanmaan liiton maakuntavaltuutettu Mikko Aaltonen ehdottaakin, että kaikilla pirkanmaalaisilla tahoilla olisi oltava yhdenmukainen viesti siitä, keitä pirkanmaalaiset ovat nyt, ja mitä me haluaisimme olla tulevaisuudessa.
Euroopan alueiden komitea on Euroopan unionin päätöksentekoon osallistuva neuvoa-antava elin, ja se on perustettu vuonna 1992. Sen päätehtävänä on tuoda esille EU:n lainsäädännön valmistelussa jäsenmaiden kuntien ja alueiden näkökohdat. Komitea antaa lausuntoja komissiolle, neuvostolle ja parlamentille useista EU-lainsäädännön asioista, kuten työllisyys-, sosiaali- ja terveys- sekä ympäristöasioista, digitalisaatiosta ja aluepolitiikasta (70 prosenttia kaikesta EU:n lainsäädännöstä).
Alueiden komiteassa on yhteensä 329 edustajaa. Heistä Suomen valtuuskuntaan kuuluu yhdeksän kuntia ja maakuntia edustavaa jäsentä. Komitean jäsenet nimittää ministerineuvosto. Esityksen Suomen edustajiksi tekee valtioneuvosto. Jäsenet valittiin viiden vuoden toimikaudeksi 2020-2025. Kuntaliitto toimii alueiden komitean Suomen valtuuskunnan sihteeristönä.
Euroopan alueiden komitean jäsen, kaupunginvaltuutettu ja maakuntavaltuuston jäsen Mikko Aaltonen (vas.) sanoo, että Pirkanmaalla kyllä on osaamista laadukkaaseen, kattavaan ja oikea-aikaiseen yhteistyöhön Euroopan unionin eri toimijoiden kanssa.
– Sen sijaan laadukkaan ja tavoitteellisen yhteistyön hyödyntämisessä voisi olla vielä parannettavaa, Aaltonen katsoo.
Aaltonen kiittelee Tampereen ja Pirkanmaan Brysselissä olevaa EU-toimistoa.
– Siellä tunnetaan unionin ja sen instituutioiden toiminta sekä vaikutuskeinot.
– Pirkanmaalta löytyvästä osaamisesta ja aktiivisuudesta kertoo muun muassa se, että maakunnan toimijat ovat saaneet vuosina 2014-2020 yhteensä 140 miljoonaa euroa rahoitusta EU:n Horisontti 2020 -tutkimus ja innovaatiorahoitusohjelmasta.
Aaltonen muistuttaa, ettei päätöksenteossa aina tunneta Euroopan unionin mahdollisuuksia.
– Eikä niitä tulla aina ajatelleeksikaan, hän lisää.
Aaltosen mukaan tarvetta on edelleen osaamisen kehittämiselle ja erityisesti tiedon lisäämiselle.
– Eri toimijoiden välisen yhteistyön lisäämiseen olisi myös tarvetta. Tieto siitä, mitä kukin on tekemässä, saattaisi myös lisätä yhteistyön mahdollisuuksia ja niiden avulla menestystä.
Aaltonen herättelee, ettei Pirkanmaata tunneta kovin laajasti Euroopassa. Näin ollen pirkanmaalaiset jäävät monesti muun muassa maakuntaansa tunnetumman pääkaupunkiseudun varjoon.
– Euroopan alueiden komitean toiminnassa on oman kokemukseni pohjalta tullut mieleen, että meillä pitäisi olla selkeä, lyhyt ja mieleenjäävä viesti siitä, keitä me pirkanmaalaiset oikeastaan olemme, ja mitä me haluamme tulevaisuudessa olla. Tämän viestin pitäisi olla kaikilla pirkanmaalaisilla tahoilla samansisältöinen, jotta saisimme sanottavamme tämänhetkistä paremmin lävitse.
Ytimessä paikalliset tapahtumat
Euroopan komissio käynnisti yhdeksäs toukokuuta Eurooppa-päivänä maanosan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin. Se on sarja keskusteluja ja vuoropuheluja, joissa kansalaiset eri puolilta Eurooppaa voivat jakaa ajatuksiaan ja olla mukana muokkaamassa yhteistä eurooppalaista tulevaisuutta.
Nyt avattu konferenssi on ensimmäinen laatuaan. Konferenssia kuvataankin merkittäväksi hankkeeksi yleiseurooppalaisen demokratian vahvistamispyrkimyksissä. Se on uudenlainen julkinen foorumi, jolla käydään avointa, osallistavaa ja läpinäkyvää keskustelua kansalaisten kanssa monista keskeisistä tavoitteista ja haasteista.
Mikko Aaltonen pitää konferenssia erittäin tervetulleena.
– Tulevaisuuskonferenssissa on omat käytäntönsä, miten siihen osallistutaan ja miten siinä toimitaan. Ytimessä ovat paikalliset tapahtumat, joissa keskustellaan eri aiheista. Oleellista olisikin nyt järjestää näitä keskustelutilaisuuksia Pirkanmaalla nimenomaan niistä aiheista, jotka me itse katsomme tärkeiksi, Aaltonen kannustaa.
– Näin saamme omat näkemyksemme tulevaisuuskonferenssin kautta kuulluiksi ja tietoon laajemminkin. Itse myös toivoisin, että keskusteluun löydettäisiin erilaisin taustoin mahdollisimman laaja joukko kansalaisia. Näin toimien myös unioni, sen toiminta ja vaikutusmahdollisuudet tulisivat nykyistä tutummiksi pirkanmaalaisille, Aaltonen uskoo.
Aaltonen on vakuuttunut, että konferenssista ja sen tuloksista puhutaan vielä paljon muun muassa Euroopan alueiden komiteassa. Hän teroittaa, että kyse on kuitenkin paikallisen tason vaikuttamisesta ja mielipiteistä.
Tieto karsii väärää tietoa
Euroopan unionista on koko ajan liikkeellä vaikka kuinka paljon paikkansa pitämätöntä tietoa.
– Sellaisia väittämiä voisi varmaan luetella vaikka kuinka paljon. Euroopan unionia pidetään byrokraattisena, etäisenä, elitistisenä ja hyödyttömänä järjestelmänä, johon Suomi kaataa loputtomasti rahaa ilman mitään mahdollisuuksia vaikuttaa unionin asioihin, hän poimii tyyppiesimerkin.
Aaltosen mukaan väärissä mielikuvissa on usein taustalla jokin yksittäinen asia tai päätös, joka on koettu kummalliseksi tai huonoksi.
– EU:ssa onkin parannettavaa, mutta unionilla itselläänkin on halu muuttua. Tästä esimerkiksi nyt käynnistetty tulevaisuuskonferenssikin kertoo. Erilaiset väärät mielikuvat elävät vahvasti, ja niitä käytetään hyväksi politiikassa, mistä Brexit on tunnetuin esimerkki. Vääriä mielikuvia pitää vaan jaksaa oikoa, vaikka se tuntuukin loputtomalta työltä, Aaltonen kannustaa.
”Olemme mukana monella tavalla”
Suomi on ollut Euroopan unionin jäsen 26 vuotta.
– Pirkanmaa on osa Eurooppaa, ja me olemme siinä mukana monella eri tavalla. Julkishallinnon puolelta kuntien hallinnon ja maakuntaliiton kautta ylläpidetään virallisempia yhteyksiä. Tampereen yliopistolla ja muilla koulutuslaitoksilla on omat yhteytensä. Pirkanmaa on myös vientivetoinen maakunta, joten monilla yrityksillä on tiiviit yhteydet EU-alueelle. Näiden lisäksi myös erilaisilla kansalaisjärjestöillä on omia yhteyksiään unioniin, Mikko Aaltonen listaa.
Aaltonen huomauttaa, että vaaleilla valittuja tai muita edustajia Pirkanmaalta ei kuitenkaan EU-päätöksenteossa juuri ole.
– Maakunnasta ei ole europarlamentaarikkoa, eikä kukaan Suomen komissaareista ole ollut Pirkanmaalta. Itse olen toiminut nyt vuoden Euroopan Alueiden komitean jäsenenä, ja taidan olla poikkeus sääntöön.
EU-parlamentissa on Suomesta 14 parlamentaarikkoa.
Mitä sinun mielestäsi pirkanmaalaisten pitäisi tehdä sen eteen, että Pirkanmaalta saataisiin seuraavaksi viisivuotiskaudeksi (2024-2029) meppi, ja miksi maakunnan oma meppi olisi tärkeä?
– Esität vaikean kysymyksen. Mepin ”tekeminen” on hankalaa. Siihen asemaan nousee usein valtakunnallisesti tunnettuja poliitikkoja, tyypillisesti kansanedustajia. Eli meillä pitäisi olla enemmän pirkanmaalaisia edustajia näkyvissä tehtävissä ja meidän pitäisi saada uusia kykyjä kasvamaan näihin tehtäviin, Mikko Aaltonen sanoo.
Aaltosen mukaan pirkanmaalainen meppi voisi koko Suomen ja EU:n asioiden lisäksi nostaa esiin oman maakuntansa asioita.
– Niitä asioita, joissa on parannettavaa, kuten esimerkiksi Pirkanmaalle ja koko Suomelle oleellinen raideliikenne sekä kansainväliset yhteydet. Ja niitä asioita, joissa meillä on osaamista, kuten vahva yliopisto sekä yritykset, Aaltonen tarkentaa.
Aaltonen korostaa jokaisen yksilön roolia.
– Samalla kuitenkin meistä jokainen on omalla tavallaan mukana Euroopan unionissa EU-kansalaisena. Meillä on vapaa matkustusoikeus EU-alueella, joten saamme liikkua vapaasti. Olemme myös mukana yhteysvaluutta eurossa, jota käytämme arjessamme. Pirkanmaalaisten mukana oloa Euroopan unionissa ei aina tule ajatelleeksi, koska se on jo hyvin vahva osa meidän arkeamme, Aaltonen pohtii.
MATTI PULKKINEN
