Sveitsiläissyntyinen Peter Dörig on malliesimerkki ihmisestä, joka uskoo omaan osaamiseensa ja sisäiseen näkemykseensä. Toisen polven juustomestari toteutti unelmansa; hän asettui asumaan Nokialle Suomeen ja ajoi rekoilla pitkin mystistä Venäjää. Suuri rakkaus Jenniin johdatti hänet takaisin isältä perittyyn juustomestarin ammattiin ja Herkkujuustola Oy:n luomiseen. Peter ja Jenni Dörig valmistavat käsityönä sastamalaisesta maidosta 13 eri juustoa, jotka rikastuttavat suomalaista makumaailmaa.
Peter ja Jenni Dörigin Herkkujuustolassa Sastamalan Häijäässä tiedetään sataprosenttisesti, mitä lähellä tuotettu ruoka ja lähellä valmistettu ruoka tarkoittavat. Saman katon alla toimivat juustola ja juustotupa ovatkin pirkanmaalaisen lähiruoan todellisia mekkoja.
Häijään maamerkkinä olevan Herkkujuustolan ikkunoista avautuvat näkymät viljelykäytössä oleville pelloille sekä vilkkaasti liikennöidylle Tampere-Pori-valtatielle.
Komeista vainioista Peter Dörigille tulevat ajatuksiin lähiseudun lypsykarjatilat, joilta Herkkujuustola saa kullanarvoisen raaka-aineensa, puhtaan maidon. Juustomestari korostaa tutun ja tunnetun maidontuottajan suurta merkitystä koko valmistusketjussa. Lähimaito on arvo myös ilmastonmuutoksen ja kestävän kehityksen vinkkeleistä.
Valtatie muistuttaa Dörigiä hänen saapumisestaan Suomeen ja hankkiutumisestaan nokialaisen kuljetusliikkeen rekkakuskiksi. Seikkailunhaluinen sveitsiläisnuorukainen halusi ohjastaa rekkaa laajan Äiti-Venäjän eri kolkissa. Niin Venäjän eurooppalaisilla tasangoilla kuin Keski-Siperian ylängöillä mies muistelee ihmetelleensä maisemia ja nauttineensa huikapaloina eväsrepustaan pitkään kypsytettyä Appenzelleriä.
Suomalaiset arvostavat lähtökohtaisesti lähiruokaa
Jo vuonna 2002 juustonvalmistuksen Mouhijärvellä aloittanut Peter Dörig on kulkenut pitkän tien lähellä valmistetun ruoan lähettiläänä ja matkasaarnaajana.
Dörigin muistissa on tarkasti hänen lukuisat esittely- ja myyntimatkansa maakunnan ruokakauppoihin, joiden yhteystiedot hän kaivoi silloin vielä ahkerassa käytössä olleista puhelinluetteloista.
– Päällimmäisenä mieleeni piirtyivät kommentit, joissa kauppiaat tai elintarvikekauppojen ruokaosastojen vastaavat kehuivat juustoperhettäni mutta samalla he arvelivat tuotteideni makuskaalan olevan liian voimakkaan perisuomalaiseen makuun. Jaksoin ja maltoin kiertää kaupparatsuna. Ja löysin kuin löysinkin kauppiaita, jotka halusivat kokeilla käsityönä valmistamiamme tuotteita, Dörig kertoo.
Dörig nostaa vuoden 2003 Tampereen lähiruokamarkkinat merkitykselliseksi virstanpylvääksi. Tuossa suurtapahtumassa Dörigillä oli pieni koju, joka keräsi kiitettävästi kävijöiden huomiota. Paikalle sattui myös silloinen Ravintola Näsinneulan keittiömestari Heikki Ahopelto, joka bongasi mouhijärveläisjuustolan tuotteet.
– Ahopelto rankkeerasi juustomme varsin korkealle, ja niistä tuli osa huippuravintolan tarjontaa. Se, että tuotteemme ovat olleet yhtäjaksoisesti Ravintola Näsinneulan à la carte -tarjonnassa, on ollut tehokasta markkinointiamme, Dörig kiittää.
Peter Dörig nostaa esille myös Tampereen kauppahallissa Juustosoppea vuosikymmenet pitäneen yrittäjä Eija Ahvenjärven merkittävän panoksen koko juustokulttuurin airueena. Ahvenjärvi on pitänyt monipuolisissa valikoimissaan kiitettävästi esillä Herkkujuustolan tuotekavalkadia.
Juustomestarin mielestä Suomessa tälläkin hetkellä voimakkaana mylvivä lähiruokakeskustelu ei ole yksiselitteinen asia. Se on hänen mukaansa mieluumminkin varsin vaikea kysymys.
– Lähtökohtaisesti suomalaiset arvostavat kotimaisia elintarvikkeita. Mutta suuren yleisön mielenkiinto ei välttämättä kohdistu aina ensisijaisesti suomalaisiin valmisteisiin, Dörig pallottelee.
Dörig sanoo lukeneensa hiljan eräästä ruokamarketissa, jonka valikoimista peräti yli 90 prosenttia on kotimaista.
– Jäin pohtimaan, voiko luku olla todella noin korkea. Kun fundeerasin, mitä ihmiset arkena syövät, taivuin uskomaan, että luku on tosi.
Juuston tekeminen vie mukanaan
Herkkujuustolan juustolassa ja juustotupa-kahvilassa ahkeroi yrittäjäpariskunnan lisäksi 12 osaajaa.
Peter Dörig iloitsee, että työntekijät ovat ahkeria, tunnollisia ja työpaikkauskollisia. Hänen mukaansa juustojen valmistaminen on käsityötä, jossa valmistusmetodit ja tuotteet valloittavat tekijöidensä sydämet.
Herkkujuustolasta on tullut suosittu matkailukohde ja taukopaikka, jossa kävijät kerta kerralta oppivat tietämään enemmän juustoista ja niiden valmistuksesta.
– Moni asiakkaamme ostaa VanhaVilho-kiekon ja käy seuraamassa sen kypsymistä juustotuvasta olevasta ikkunasta. Se on todellista rakkautta juustoon.
Dörigin mukaan juustolan pyörittäminen on kiitollista ja palkitsevaa työtä. Liki kahdessa vuosikymmenessä juustot ovat keränneet paljon uskollisia ystäviä.
– Viihdyn hyvin kattiloiden vieressä ja arvostan aitoa käsityöläisyyttä, Dörig tilittää.
Loppuhinta perustuu faktoihin
Käsityö on käsityötä. Korkeatasoiset raaka-aineet ovat hintansa väärtejä. Peter Dörig sanoo, että artesaanityönä tehtävillä tuotteilla on hintalappu, joka kattaa koko valmistusketjun aikana kertyvät kulut.
Dörig kokee, että kuluttajat arvostavat hänen ja koko joukkueen työtä.
Ensi vuonna Herkkujuustola täyttää 20 vuotta. Dörigin mukaan yrityksellä on mainio historia, joka alkoi Vilhon ja Hilman vanhassa torpassa.
Modernit tuotantotilat Tampere-Pori-valtatien varressa mahdollistavat juustoperheen tunnettuuden vahvistamisen ja lähimyynnin lisäämisen.
Dörig korostaa tuotekehityksen tärkeyttä. Tuotekehittely on pitkäjänteistä mutta palkitsevaa työtä.
– Jatkamme valtakunnallisesti aikanaan huipputunnetuksi tulleen Mouhijärven Meijerin perintöä valmistamalla aitoa kirnuvoita. Esimerkiksi pääkaupunkiseutulaiset suosivat kovasti voitamme, jossa on mouhijärveläisen raakamaidon ja käsityön leima, Dörig riemuitsee.
Herkkujuustolan bravuuri on omasta jogurtista Tampereella valmistettu jäätelö.
Peter Dörig tapaa koko ajan kuluttajia juustotupa-kahvilassa. Hänen mielestään ihmiset antavat herkästi ja kiitettävästi palautetta.
Juustomestari nauttii kupillisen kahvia. Dörig hymyilee viettävänsä Suomessa olonsa 25-vuotisjuhlaa. Vuonna 2022 on vuorossa yrityksen pirskeet.
– Suomesta on tullut minun uusi kotimaani. Viihdyn täällä. Ammattitaitoni on synnyinmaani perintöä. Sille on sijansa Pirkanmaalla.
MATTI PULKKINEN
