Aluevaalit lähestyvät, mutta harva tietää, mistä niissä on kyse. Sote-uudistuksesta on puhuttu paljon monta vuotta jopa kyllästymiseen asti, mutta itse hyvinvointialueiden vaaleista taas on puhuttu vielä vähän.
Onko yleinen kiinnostus aluevaaleja kohtaan laimeaa? Onko väsymystä ilmassa vielä edellisten vaalien jäljiltä? Pelkona on alhainen äänestysprosentti. Vaaleihin valmistautumisen aika on lyhyt ja kiivain kampanja-aika alkaa todennäköisesti heti joulun jälkeen. Onneksi erilaisissa toritapahtumissa päästään nyt kohtaamaan ihmisiä kasvotusten.
Ensimmäiset aluevaalit toimitetaan sunnuntaina 23.1.2022. Pirkanmaan hyvinvointialueelta valitaan 79 valtuutettua.
Äänestäjien kannattaa lähteä liikkeelle, sillä sosiaali- ja terveysasiat koskettavat meitä kaikkia ja vaalien tulos vaikuttaa jatkossa meidän jokaisen arkeen.
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistuksen tavoitteena on parantaa ihmisten peruspalveluja.
Hyvinvointialueet vastaavat kouluterveydenhuollosta, äitiysneuvola- ja lastenneuvolapalveluista. Tukea saa arjen äkillisissä kriisitilanteissa kuten lähi- ja perheväkivaltaan sekä päihteiden ongelmakäyttöä ja mielenterveysongelmia koskevissa asioissa.
Toimeentulotuki on myös hyvinvointivaltuuston peukalon alla, samoin vaativa sairaanhoito kuuluu hyvinvointialueelle. Uudistuksessa pohdituttaa, ovatko palvelut lähellä asiakkaita ja pääseekö hoitoon ajoissa.
Ehdokkaiksi on haettu tunnettuja henkilöitä, kansanedustajia, kuntapolitiikkoja, asiantuntevia ihmisiä, sosiaalialan ammattilaisia sekä pelastusalan ihmisiä.
Tärkeintä on kuitenkin ehdokkaan kiinnostus sote-alaa kohtaan. Valitulta vaaditaan sitoutumista ja aikaa. Keskustelua on herättänyt kysymys, kuinka monta vaativaa luottamuspaikkaa itselleen voi haalia samanaikaisesti. Aluevaltuusto on vaativa posti, joka vaatii paneutumista.
Kaksikymmentäyksi hyvinvointialuetta päättää, mitä palveluita alueella järjestetään ja miten. Aiemmin sosiaali- ja terveydenhuollosta ja pelastustoimien järjestämisestä on vastanneet kunnat- ja sairaanhoitopiirit. Huolta kansalaisten keskuudessa on aiheuttanut esimerkiksi se, miten lähipalvelujen käy, pääseekö hoitoon ja kuinka nopeasti. Nykyinen palveluverkko toimii ainakin vuoteen 2026 asti.
Rahoituksesta vastaa valtio nykyisten kuntien sijaan. Ylintä päätösvaltaa käyttää aluevaltuusto, jonka valtuuston toimikausi on neljä vuotta. Uusille hyvinvointialueille siirtyy huomattava määrä päätösvaltaa ja resursseja.
Vaaleissa äänestäminen on ehdottomasti kannattavaa; nyt on mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten hyvinvointi ja palvelut koko laajalla alueella järjestetään.
Suomen väestö ikääntyy nopeasti ja tarvitsee aiempaa enemmän palveluita. Syntyvyyden lasku vähentää työikäisten määrää ja verotuloja. Rakenne on uudistettava, jotta voidaan hillitä kustannusten kasvua ja varmistaa yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut tuleville sukupolville.
Käy äänestämässä. Hyvä tästä tulee.
Anne Sällylä
yrittäjä
