Kun sain tuon otsikon mukaisen aiheen, ensi alkuun totesin, että haluan kyllä muuttaa sitä. Aika pian totesin, että tuotahan meidän ihmisten elämä nykyään on. Odotamme kaupan jonossa vuoroamme, odotamme passia kuukausia, päätöksiä asioista… Tuohan on siis aihe, joka on kaikille meille tuttu ja tiedämme, mitä odottaminen tarkoittaa.
Nyt puhutaan Pyhän Hengen odottamisesta. Helatorstai on Kristuksen taivaaseen astumisen päivä ja seuraava sunnuntai on kirkkovuodessa aiheeltaan Pyhän Hengen odotus. Taas siis törmäämme odottamiseen. Mutta tarvitseeko odottaa, koska Jeesus lähetti jo Pyhän Hengen meidän puolustajaksi, kun Hän nousi taivaaseen?
Annammeko me tilaisuuden Pyhälle Hengelle? Paavali kirjoittaa Raamatussa (Kol. 3:16): Antakaa Kristuksen sanan asua runsaana keskuudessanne.” Luenko Jumalan sanaa Raamatusta niin, että se alkaa elää minussa? Voidakseen hallita elämääni Pyhä Henki tarvitsee Jumalan sanaa ja sitä, että se täyttää elämääni. Oma työni on huomaamatta liikaa tietokoneen kanssa toimimista, tilastointia, erilaista organisointia ja allakan kanssa touhua. Se vie äkkiä aikaa siltä, että panostaisin elämään Jumalan sanan kautta, ja silloin Pyhän Hengen toimintakaan ei tavoita kovin hyvin.
Anna Jumalan sanan koskettaa itseäsi ihan sydämeen asti. Nyt tässä asiassa ei odottaminen kannata. Älä odota, Pyhä Henki karkottaa pelon, huolen. On tietoisuus siitä, että olemme isossa Taivaan Isän kädessä, ja Hän näkee tilanteemme. Pyhä Henki tekee kristityt osalliseksi Kristuksesta.
”Keskipäivän helteessä olen janoinen, arkipäivän paineissa tietä kyselen. Kun janoni kasvaa, voit sinä sen täyttää, sopivan paikkani tänäänkin näyttää. Palauta lähteelle, jossa saan juoda, muitakin janoissaan luokse sen tuoda. Kiitos, kun janoni ymmärrät, Herra. Ristillä kärsit sen kanssani kerran.” (Seppo Laakso, Rukouksia hiljaisuudesta, aiheesta Pyhän Hengen odotus)
Tom Haavisto
