Opettajataustastani johtuen kevään ja kesän kynnyksellä ajatukseni luonnostaan kohdentuvat oppilaisiin ja opiskelijoihin, jotka ovat pitkästä aikaa ihan livekevätjuhlien jälkeen saamassa lukuvuosi- tai päättötodistuksen.
Miten opiskelu on sujunut? Onko motivaatio ollut kohdillaan? Onko oma ja perheen elämäntilanne ollut sellainen, että terveyttä, voimia, jaksamista ja tukea on ollut isompienkin haasteiden keskellä? Erityisesti syyslukukauden aikana korona haittasi vielä voimakkaasti koulujen ja oppilaiden arkea ja kun se vähitellen vaimeni, maailmantilanne muuttui merkittävästi ja vaikutti yleisen huolestuneisuuden lisääntymiseen ja turvallisuuden tunteen järkkymiseen.
Missä tahansa asiassa onnistuminen riippuu kovin monesta yksittäisestä tekijästä. Elämme jatkuvan muutoksen keskellä ja joudumme opettelemaan epävarmuuden, keskeneräisyyden ja välillä pettymysten sietämistä. Vain harva on hyvä kaikessa, mutta useimmat ovat hyviä jossakin asiassa. Valtava merkitys on omalla asenteella ja sillä, uskooko itse omiin mahdollisuuksiinsa ja onko valmiutta tehdä töitä sekä halua oppia myös virheistä. Lapset ja nuoret tarvitsevat koulupolullaan paljon kannustamista ja sitä, että heitä ohjataan omien vahvuuksiensa löytämiseen, niistä nauttimiseen ja niiden käyttämiseen.
Mikä siis tänä keväänä riittää? Kysyt ehkä itseltäsi, oletko riittävän hyvä kelvataksesi itsellesi, toisille ja Jumalalle. Opiskeluissa tarvitaan yleensä vähintään jonkun verran ponnistelua ja arviointi kohdistuu oppimisen ja työskentelyn tuloksiin, ei opiskelijaan henkilönä. On hyvä muistaa, että Jumalan edessä olemme kaikki arvokkaita ihmisiä. Näin toivottavasti olemme myös omasta ja lähimmäistemme mielestä.
Tänään saamme kiittää päättyvästä lukuvuodesta ja sen pienistäkin iloista ja onnistumisista. Tänään on myös hyvä muistaa, että jokainen lukuvuosi ja jokainen päivä voi aina olla uusi alku pienin askelin ja riittää, kun yrittää parhaansa.
Väinö Viitasalon laulun säkeiden myötä toivotan kaikille hyvää ja voimaannuttavaa kesää: ”Paljon ois’ aihetta lapsella kiittää, Jumalan lahjoja kaikille riittää. Päivä jo yksikin aamulla varhain iltahan ehditty lahja on parhain.”.
Anneli Kesola