Rakentaminen tauolla

Aleksis Kiven Nummisuutareissa Eskon isä sanoo Eskolle: Niin muuttuu maailma, Eskoni. Kansan suussa sanonta on saanut yhden tavun lisää, kun on haluttu korostaa sanoman henkilökohtaisuutta ja käyttää muotoa Eskoseni. No, joka tapauksessa lausahdus pitää yhä paikkansa, ja näinä aikoina jopa enemmän kuin pariin kymmeneen vuoteen.

Venäjä on sotinut Ukrainaa vastaan jo kahdeksan vuotta, mutta muu Eurooppa on elänyt tasaista rauhan aikaa. Jälkikäteen tuntuu uskomattomalta, että Venäjän toimet hyväksyttiin Krimin osalta vähin äänin, mutta vielä enemmän hämmästyttävät muutamien länsijohtajien viimeaikojen naiivit lausunnot. Vaikka Putin esikuntineen toistelee selväsanaisesti haluavansa palauttaa Venäjän alueellisen suuruuden, eivät kaikki tunnu uskovan.

Tasainen rauhan aika on ohi ja se näkyy monella tavalla. Konkreettisia toimia Suomessa ovat panostukset puolustuskykyyn mukaan luettuna hakemus Naton jäseneksi. Meidän on laitettava ajattelumme monella tavalla uuteen asentoon. Turvallisuuteen liittyy myös talous. Totuimme pitkään matalien tai jopa nollakorkojen aikaan. Tarkoitan sekä yksittäisiä henkilöitä että poliitikkoja ja muita päätöksentekijöitä. Selvä esimerkki tästä on asuntorakentaminen. Naapurikaupungissamme, joka tähyää metropoliksi, asuntorakentaminen kiihtyi viime vuosina huippuunsa ja jakautui karkeasti ottaen kahteen suuntaan: hienoja ja superkalliita asuntoja järvien tuntumasta ja toisaalta keskustayksiöitä, jotka menivät pääosin sijoittajien omistukseen. Yksiöt olivat halpojen korkojen aikaan hyviä sijoituskohteita, kun opiskelijat vuokrasivat niitä asuntotukea hyödyntäen.

Tilanne on muuttunut ratkaisevasti. Rakennusliikkeet harkitsevat kalliiden hankkeiden siirtämistä, ja yksiöt eivät mene kaupaksi. Sijoittajat ovat vetäytymässä niiltä markkinoilta. Mutta miksi meitä kiinnostaisivat tamperelaisten asuntomarkkinat? Siksi, että pelkään saman hiipumisen koskevan pian myös Lempäälää. Muutama vuosi sitten esiteltiin kovalla touhulla keskustan rakentamissuunnitelmaa, mutta nyt näyttää siltä, että uusia kohteita ei niin vain aloiteta. Johtuuko se siitä, että asukkaita ei riitä edes jo tehtyihin ja työn alla oleviin taloihin? Rakennuskustannusten nousu ja vaikeasti ennustettava korkokehitys lisäävät uusien hankkeiden riskiä. Naapurikaupungissa on uusien asuntojen hintoja jouduttu korottamaan alun perin ilmoitetusta. Tuollainen panee ostajaehdokkaan miettimään, uskaltaako suunnitella kauppoja ollenkaan.

Keskustan kehittämisestä pääsenkin toriasiaan. Arvostelin aikoinaan Lempäälän torin paikkaa. Valitettavasti taisin olla silloin oikeassa. Torin pitää olla sellaisessa paikassa, jossa ihmisiä liikkuu muutenkin ja johon on helppo tulla. Juhannustori vahvisti taas kerran epäilykseni. Kun Vesilahden kirkonkylän uusi tori, Narvan perinteinen juhannustori ja jopa Tottijärven kylätori pursuivat pitkään paikalla viihtyvää väkeä, Ednerin torilla oli hiljaista. Muutama myyjä ja vähän asiakkaita.

Kirjoittaja kysyy: kehittyykö keskusta?