Lempäälän kunta järjesti kesällä kyläkierrokset, joissa osallistujat pääsivät tutustumaan lempääläläisiin kyliin. Rahoitus retkien järjestämiseen tuli kunnan maaseudun kehittämistoiminnasta sekä matkailumarkkinoinnista Lempäälän Kehitykseltä. Kunnan maaseutupäällikkö Timo Perälampi kertoo retkien suosion yllättäneen. Retket suunniteltiin yhteistyössä Lempäälän Kehityksen yhteysjohtaja Elina Kiven ja Lempäälän matkailuoppaiden kanssa.
Retkillä toimivat oppaina matkailuoppaat, joista kukin opasti itselleen tutuinta seutua. Mukana oli paikallisia yrittäjiä, yhdistysten edustajia ja kyläaktiiveja. Kierrokset tehtiin paikallisilla linjureilla ja kullakin retkellä tarjottiin retkikahvit. Osallistujia oli retkillä yhteensä noin 250. Ikähaitari oli vauvasta vaariin. Kolmella retkellä iso bussi tuli täyteen ja neljännelle jouduttiin jopa ottamaan toinen auto.
− Suuret kiitokset kaikille paikallisille aktiiveille, jotka avasivat kotinsa, yrityksensä tai toimitilansa ja välittivät vieraanvaraisen kylätunnelman vierailijoille, iloitsee Lempäälän Kehityksen yhteysjohtaja Elina Kivi.
Lahdenkylä, Nurmi ja Säijä
Kesäkuun kyläretken ensimmäisinä kohteina olivat Lahdenkylän, Nurmen ja Säijän kylät. Reitin varrella oli monta puutarhatilaa, Nurmen VPK sekä perinteikäs Nurmen lava. Vanhalle Rantatiellä nähtiin lehmiä laitumella.
− Monikaan retkeläisistä ei tiennyt, että Säijä liitettiin Lempäälään vasta 1960-luvun alussa. Säijä kuului aikaisemmin Vesilahteen, kertoivat retkellä matkailuoppaina toimineet Eliisa Helander ja Aila Lemmetty.
Pyhäjärven rannalla tutustuttiin vanhan maalaistalon pihapiirissa sijaitsevaan Haikalan puutarhaan ja taimistoon. Elisa ja Klaus Haikala kertoivat puutarhatilan historiasta ja sen erilaisesta taimistosta. Myytävät taimet ovat istutettuina kasvimaihin ja kasvi kaivetaan lapiolla asiakkaalle. Tilalla on myynnissä monivuotisia kasveja, perennoja, hedelmäpuita, köynnöksiä ja jalopuiden taimia.
Loimusalon laamatilalla isäntäväki Maria ja Jarmo Loimusalo taluttivat laamoja riimussa. Tilan emäntä Maria Loimusalo kertoi tilasta ja Etelä-Amerikasta kotoisin olevista laamoista.
Lapset olivat laamoista innoissaan, kun saivat rapsutella niitä ja syöttää näkkileipää ja porkkanoita. Laamojen kanssa käydään tutustumiskäynneillä vanhainkodeissa ja laamoja viedään näyttelyihin.
Retkeläiset pääsivät tutustumaan Nurmen rukoushuoneeseen Ritva Mikkolan järjestämien kahvien merkeissä sekä Metsä-Tappuraan. Henna Tappura kertoi perheyrityksestä ja tuotevalikoimasta, joka palvelee rakentajia, puuseppiä ja puutyöalan harrastajia. Käytössä on sahalinjasto, puutavarakuivaamo, höyläämö sekä puusepänverstas. Puusepänverstaalla valmistetaan mittatilaustyönä erilaisia puusepäntöitä.
Retki jatkui Aimalan kankaalle, jossa oppaat kertoivat vuoden 2017 tutkimuksista Aimalan kirkon oletetulla paikalla, kristillisistä hautalöydöistä ja muinaisen Aimalan kirkon kohtalosta sekä Jaran rahakätköstä ja vanhasta Hiidentiestä.
Lastunen ja Ahtiala
Lastusiin ja Ahtialaan suunnatun kierroksen valmisteli Eliisa Helander, ja Riitta Mäkinen oli toisena oppaana. Oppaat kertoivat vuoroin matkan varren näkymistä. Lastuslaisella paikallisoppaalla Juha Kuismalla oli oleellinen rooli.
Kuisma pystyi kertomaan reitin varrelta paljon myös sellaista, jota ei oikeastaan näy. Hyvä esimerkki oli pysähdys tavallisen näköisellä kapealla peltotiellä, joka nykyään tunnetaan lähinnä reittinä Ahtialanjärven vanhemmalle lintutornille. Kuisma kertoi, että tienpohja on toiminut jo rautakaudella syntyneen, mutta sittemmin hävinneen Vatsoilan kylän kylänraittina.
Reitin kohokohtia oli tutustuminen Tikanmäen tilaan. Isäntäväki Hanna Sannamo ja Jukka Vitikka lapsineen esitteli kotieläimiään ja paikan toimintaa kehitysvammaisten työterapiana.
Lastusten koulun vieressä olevassa latokahvilassa oli kyläyhdistys järjestänyt kahvitarjoilun. Paikalle tulleiden vanhojen lastuslaisten tarinat vahvistivat vieraiden ymmärrystä kylän luonteesta tasaveroisten pienviljelijöiden kulmakuntana.
− Ahtialan erityisyys vieläkin varsin tiiviinä ryhmäkylänä havaittiin läpi ajaessa omin silmin. Kierroksen viimeinen pysähdys oli kehittyvällä Hääkiven matkailualueella, kuvailee Eliisa Helander.
Mattilan kylä
Mattilan kyläkierroksen oli valmistellut Riitta Mäkinen, ja toinen kyläläinen Ilkka Mäkinen esitteli historian tapahtumia, joihin hän on erityisesti perehtynyt, eli Mattilan taisteluita keväällä 1918 ja Rikalan kuninkaallista kanavahanketta 1780-luvulta. Kanavan päätä päästiin katsomaan Sivulan perheen pihalta, jossa ihailtiin myös Mirkku-emännän taide- ja käsityöharrastuksen tuotteita.
Rehtori Sanna Junttu avasi koko Mattilan kyläkoulun katseltavaksi, kylätalkoolainen Timo Uljas nousi halukkaiden kanssa näkötorniin ja vanhan Laurilan talon pihalla Kirsi Ratilainen esitteli puutarhaprojektiaan.
Maatila oli tälläkin retkellä kohokohta. Mantereen tilan itävaltalaissyntyinen isäntä oli pukeutunut alppimaan asuun ja esitteli tilan toimintaperiaatteita ja Ylämaan karjaa, jonka hellyttävin yksilö oli pieni vasikka. Pihapiirissä nautittiin kahvi,t ja monet retkeläiset pistäytyivät tilapuodissa.
Kulju, Sääksjärvi ja Hervannanmaa
− Kyläkierros ”Kuljusta Hervannanmaahan” osoittautui jo alkuun niin suosituksi, että piti varata toinenkin bussi. Onneksi opas Kirsti Isotalo lupautui toiseen bussiin oppaaksi lyhyellä varoitusajalla, kertoo Lempäälän matkailuoppaista Eero Ruotsila.
Ensimmäinen kohde oli Houkan tila, jossa Lempäälä-seuran kunniapuheenjohtaja Raija Isotalo kertoi Houkan tilan ja ympäristön vaiheista. Toinen paikallisopas, Sääksjärven koulun entinen johtajaopettaja Väinö Valtonen kertoi Sääksjärven koulun vaiheista koulun pihalla.
Retkeläiset tutustuivat myös Vihreä Polku Oy:n toimintaan, korsuun ja kesäteatteriin Merunlahdessa Höytämönjärven rannalla. Luonnon keskellä retkeläiset nauttivat runsaista tarjoiluista ja kuulivat esittelyn korsusta sekä kokous- ja ohjelmapalveluista.
Sääksjärvellä retkeläiset tutustuivat Tampereen Jäätelötehtaaseen ja saivat maistaa lähiraaka-aineista tuotettua lempääläläistä artesaanijäätelöä.
− Kokemukset ja palaute kyläkierroksista oli kaikin puolin kiittävää. Palaute tapahtumasta ja retkistä oli kaikin puolin kiittävää. Kyläkierroksille tuntuu nyt olevan tilausta, ja tämä on oivallinen tapa esitellä Lempäälän elinvoimaisia kyliä, kertoo maaseutupäällikkö Timo Perälampi.
