Pirkanmaan aluevaltuuston vuoden viimeinen kokous oli 5. joulukuuta. Se venähti lähes yhdeksän tunnin mittaiseksi.
Päätettävät asiat olivat tärkeitä; hyvinvointialueen strategia, ensi vuoden talousarvio, taloussuunnitelma vuosille 2023–25, investointisuunnitelma sekä pelastustoimen palvelutasopäätös. Isoista linjoista aluevaltuutetut olivat pitkälti yksituumaisia, hyvä niin.
Sen sijaan euromääräisesti pienimmistä asioista sanailtiin raikkaasti, jopa provosoiduttiin. Perussuomalaiset, kärkikaksikkona nuoret sanavalmiit puhujat Miko Bergbom ja Joakim Vigelius, saivat muiden sanaiset arkut aukeamaan.
Perussuomalaiset ottivat suurennuslasinsa alle ikisuosikkinsa, eli luottamushenkilöiden ylimitoitetut palkkiot kera puolueiden hyvinvointialueenkin toimintaan saamat puoluetuet sekä strategiaan sisältyvän ilmastonsuojeluun liittyvän merkinnän. Keskustelu oli värikästä puoluekentän laidasta laitaan.
Kävi vain niin, että esityslistan suuret kokonaisuudet jäivät harmillisesti katveeseen. Toki muillakin puolueilla kuin perussuomalaisilla oli muutosesityksiä ja taas äänestettiin. Huolimatta osin turhauttavistakin keskusteluista ja äänestyksistä, uskon positiivisia ituja tarttuneen tulevaan, esimerkkeinä omaishoidon tuki ja mielenterveysasiat.
Olen keskustellut hyvinvointialueen palveluita käyttävien pirkanmaalaisten kanssa, kuunnellut henkilöstöä, vieraillut eri yhdistysten tilaisuuksissa, seurannut tiedotusvälineitä ja somemaailmaa. Näiden kautta on minulle välittynyt yleisellä tasolla huomioita, joista muutaman tähän kirjaan.
Suurin pelonaihe on säilyvätkö lähipalvelut, esimerkkinä kotikuntani Vesilahden hyvin palveleva terveysasema. Pelätään keskittämisiä, supersäästöjä ja palvelujen heikkenemisiä. Kansalaiset ovat kaikkinensa epäileviä hyvinvointialueen onnistumisesta. Muutos on monen mielestä liian suuri, hallinnollisesti yliorganisoitu ja rahat eivät tule riittämään.
Yksi asia, joka myös kansalasia korventaa on hyvinvointialueiden johtajien korkeat palkat. Se mihin lähes kaikki tuntuvat suhtautuvan positiivisesti on pelastustoimi.
Hyvinvointialue starttaa vuoden vaihteessa, jolloin toiminnoissa ja palveluissa ei tapahdu suuria muutoksia. Vuoden 2023 alijäämäisen talousarvion ja valtakunnallisten huonojen talousnäkymien takia Pirkanmaan hyvinvointialueen viranhaltijajohto valmistelee parhaillaan muutosohjelmaa. Se kertoo tulevana keväänä, millaiseksi Pirkanmaan hyvinvointialuetta palvelurakenteineen suunnitellaan.
Haasteita ja uhkia on. Hyvinvointialuejohtajamme Marina Erhola on luottavainen, että Pirkanmaa näistä selviytyy. Luotan Erholan arvioon.
Erkki Paloniemi
aluevaltuutettu ja tarkastuslautakunnan jäsen
