Seurasin nettikeskustelua lemmikeistä. Muutama keskustelija oli lievästi ärtynyt, jos koiraa tai kissaa kutsuttiin pronominilla ”hän”. Ainoastaan ihminen on ”hän”, muut elolliset ovat ”se”. Osaa keskustelijoista ärsytti erityisesti muuan tv-kokki, joka oli laittanut kanan uuniin ja sanonut ”hän on nyt uunissa”.
Keskustelusta selvisi ainakin se, että ihmiset haluavat erottaa joskus tiukastikin ihmisen eläimestä. Ihminen on korkeampi olento kuin eläin ja näin ollen kykenevä tuntemaan sellaista kärsimystä, jolla on suurempaa merkitystä. Rodun- ja karjanjalostajat riemuitsevat: nyt on vihdoin löytynyt hyvä tekosyy olla välittämättä muiden kärsimyksistä. Eihän alempiarvoisen eläimen tai ihmisenkään tuskasta tarvitse välittää, jos siitä vain on hyötyä muille.
Jeesus oli tosi Jumala, mutta myös tosi ihminen. Näin tämä ilmaistaan. Ristille naulattiin lihaa ja verta, ei ruumiitonta jumaluutta. Kivulla oli tarkoituksensa, sillä Jeesuksen kuolema muutti kaiken. Mutta vaikka päämäärä oli jalo, ei se tehnyt oikeaksi kärsimyksen aiheuttamista.
Motiivilla on merkitystä. Tahallisuus katsotaan raskauttavaksi asianhaaraksi. Mutta kipu on kipua, vaikka sitä ei aiheutettaisi tahallaan. Joudumme elämässä usein epäreiluihin tilanteisiin. Meihin saattaa osua henkinen harhaluoti. Kenenkään yrityksenä ei ollut meitä ampua, mutta osuimme vain tulilinjalle. Väärä aika, väärä paikka ja meidän kyljessä on reikä.
Murjotus alkaa, kun joutuu epäoikeudenmukaisuuden uhriksi. Mutta murjotus alkaa myös silloin, kun on itse syypää omaan kurjuutensa. Ihmisen tehdasasetus on onnellisuus. Siihen me pyrimme ja kaikki mikä siitä poikkeaa, on väärin ja näin ollen epäreilua. Paitsi kun jotain tapahtuu jollekin hyvin kaukana meistä. Silloin kurjuus muuttuu omaksi viaksi.
Jeesus tunsi ihmisen valuviat. Rakkaus itseä kohtaan onnistuu helpommin kuin rakkaus lähimmäistä saatikka Jumalaa kohtaan. Mutta Jeesus jätti meille harjoitteen eli kultaisen säännön. Jeesus sanoo Matteuksen evankeliumissa: ”kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille.” Olkaa armollisia, pyrkikää tekemään oikein, älkää osallistuko epäoikeudenmukaisuuteen. Siinä aluksi.
Maarit Maatraiva
Kirjoitus julkaistaan postuumisti, Vesilahden seurakunnan vs. seurakuntapastori Maarit Maatraiva on kuollut.
