Vesilahden keskustaajama leviää kohti Vesilahdentietä. Etenkin kevyen liikenteen määrän lisääntyminen kaupoille ja kirjastoon ovat perusteltuja syitä aikaistaa Rautialantien neljänkympin nopeusrajoitusta alkamaan jo Vesilahdentien risteyksen tuntumasta. Neljänkympin alue jatkuu myös Rautialantien toisessa päässä. Näin taajama-alue muodostaa yhtenäisen nopeusrajoitusalueen, mikä on järkevää.
On helppo ennakoida, että muutos ei välittömästi toteudu liikenteessä täysimääräisesti. Tottumuksen voima on vahva ja kaasujalka painaa helposti auton nopeuden viiteenkymppiin vanhasta muistista. Siksi olisi hyvä muutoksen alkuaikoina tehostaa uutta nopeusrajoitusmerkintää lisäkyltillä, jossa muistutetaan muuttuneesta järjestelystä.
Neljänkympin nopeusrajoitus tuntuu helposti hiljaisella tiellä ylimitoitetulta. Naapurissa on esimerkki. Lempäälän keskustasta etelään lähtiessä viimeistään Tampereentien vaihtuessa Viialantieksi huomaa, kuinka neljänkympin rajoitusta ei juuri kunnioiteta. Neljääkymppiä ajava tuntee helposti itsensä tien tukoksi, kun perään muodostuu nopeasti lyhyellä tieosuudella jono. On hyvä muistaa, että tieosuuden molemmin puolin on runsaasti asutusta, kouluja sekä pieniä kulkijoita.
Seudun etäisyydet ovat lyhyitä ja tiukasti nopeusrajoitetut alueet tiiviitä. Alemman nopeuden alueilla autoilijoiden ohella liikkuu paljon lapsia ja rajoitukset ovat perusteltuja. Rajoitusalueet ovat niin lyhyitä, että kiireen vuoksi ei ole mitään perusteita ohittaa näitä taajamia vauhdikkaammin. Nopeusrajoituksia ei kannata syyttää myöhästymisistä, syy on useimmiten myöhästyneessä lähdössä. Ylinopeuden suurin syy taas on asenteessa.
Mikäli nopeusrajoituksen alentaminen ei toimi, varsin pian tielle ilmestyy hidastetöyssyjä. Eiköhän vain noudateta nopeusrajoituksia.
