Tuntuuko sinusta joskus siltä, kuin katselisit elämää sumuverhon takaa? Olo on koko ajan väsynyt, asiat unohtuvat ja on vaikea keskittyä. Arkiaskareista suoriutuminen sujuu jähmeästi. Kyse voi olla aivosumusta, monille tutusta olotilasta, joka kuvaa omaa epämääräistä oloa. Aivot ovat ikään kuin ylikuormittuneet.
Kyseessä voi olla ohimenevä tunne, jossa aivot ja keho tarvitsevat lepoa ja terveellistä, säännöllistä elämää. On normaalia, että joskus vaan väsyttää työpäivän jälkeen ja toisinaan herätessäkin, eikä kyse ole vakavasta sairaudesta. Asiaan kannattaa kuitenkin puuttua.
Syitä aivosumuun voi olla monia, kannattaakin pohtia millaista oma arki on. Tuleeko nukuttua riittävästi, ovatko aikataulut liian tiukat ja onko stressiä. Stressaavissa tilanteissa mieli voi muuttua utuiseksi, myös epäterveellinen ruokavalio voi hidastaa ajatuksenjuoksua. Verikokeissa kannattaa käydä tarkistuttamassa onko sumuisessa olossa kyse anemiasta, matalista rauta-arvoista tai kilpirauhasongelmista.
Moni kokee aivosumuoireita myös esimerkiksi vaihdevuosien yhteydessä. Usein kuulee puhuttavan aivosumusta erityisesti koronan yhteydessä. Sumuisuudessa koronan jälkeen voi olla on kyse siitä, että yleiskunto on heikko ja siksi olo jaksamaton. Paluu normaaliin elämään voi kestää puolikin vuotta. Kuitenkin työelämässä pitäisi sairauden jälkeen olla heti skarppina ja tehokas. Itselleen kannattaa olla armollinen. Jos aivosumu on päivittäistä, pitäisi ymmärtää, että nyt on mieli ja keho levon tarpeessa.
Aivot vaativat tyhjäkäyntiä. Riittävä palautuminen suojaa aivoja liialliselta rasitukselta. Lepo ja tauot auttavat laskemaan kierroksia. Jatkuva kiire, hälinä ja keskeytykset työpaikalla kuormittavat aivoja. Monen asian yhtä aikaa tekeminen ei myöskään ole aivoille hyväksi.
Työpaikalla kannattaa viimeistään silloin pitää tauko ja lähteä liikkeelle, kun huomaa tuijottavansa lasittunein katsein näyttöä ja ajatus on kokonaan karannut. Pieni taukojumppa on silloin paikallaan. Nouse seisomaan, avaa ikkuna, tee muutama kyykky, pyörittele käsiäsi ja jatka sitten töitäsi. Kotona ja työpaikan kahvihuoneessa voisi olla taukojumppaa varten esimerkiksi leuanvetotanko, käsipainot, vastuskuminauha ja jumppamatto. Netistä löytyy lukuisamäärä kivoja taukojumppaohjeita.
Kotona helpot kotityöt ja vaikkapa koiranulkoilutus antavat mielelle hyödyllistä palauttavaa ”tylsyyttä”. Elämä tulisi ottaa sopivan rennosti. Tärkeitä ovat: uni, ravinto, liikunta, tauot ja joidenkin tutkijoiden mielestä myös nauraminen.
Muista säännölliset nukkumisajat, varmista makuuhuoneeseen riittävä pimeys ja rauha. Syö monipuolisesti eikä liian raskaasti. Anna aivoille rakennusaineita, vitamiineja ja hivenaineita. Suosi kasviksia, kuitupitoisia hiilihydraatteja.
Liikunta auttaa moneen asiaan. Yleisesti puhutaan liikunnan fyysisistä vaikutuksista. Sillä on kuitenkin iso merkitys myös aivoihin ja mielenhyvinvointiin. Reipasta treeniä tulisi harrastaa viikossa 2 tuntia ja 30 minuuttia tai rasittavaa liikuntaa tunti ja 15 minuuttia. Liikunta vapauttaa elimistön omia aineita, jotka noustavat mielialaa ja vähentävät stressiä.
Alkoholi ei sovi stressiin, sillä se lisää stressihormonin määrää kehossa. Harrasta mieluisia asioita, tapaa ystäviä ja lähde luontoon. Monesti paras apu voi löytyä omasta tekemisestä. Jos aivosumu jatkuu pitkään eikä lähde lepäämällä ja edellä mainituilla vinkeillä on syytä hakeutua lääkärin puheille.
Anne Sällylä
Kirjoittaja on liikunta-alan yrittäjä
