Monet hyvinvointialueet ovat karun todellisuuden edessä. Tämä todellisuus iskee suoraan henkilöstöön ja ostopalveluihin, joita Pirkanmaankin hyvinvointialueen on pakko käyttää järjestääkseen Pirkanmaan asukkaille riittävät, tarpeelliset ja laadukkaat palvelut. Lähiviikkoina aluevaltuutetut ja aluehallituksen jäsenet ovat isojen taloudellisten kysymysten edessä. Isompien kuin vielä alkuvuodesta ajateltiin.
Yksi osa talouden kokonaisuutta on tietojärjestelmät, joita tarvitaan eri tehtäviin, joista mainittakoon asiakkaiden palvelutietojen tallentaminen. Hallintoon liittyvät tietojärjestelmät on oma kokonaisuutensa, jotta voidaan laatia työvuorot, hallita palkkajärjestelmiä ja vaikkapa loma-aikoja. Lisäksi on asiakkaiden laskutuksessa tarvittavat järjestelmät ja niin edelleen.
Pirkanmaan hyvinvointialueen hallintaan siirtyi 23:n kunnan tietojärjestelmien hallinta sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta ja vain osa on näistä keskenään yhteensopivia. Kertauudistusta yhteiseen, kattavaan tietojärjestelmäkokonaisuuteen ei tehdä noin vain, vaikka se on tavoitteeksi asetettu jo hyvinvointialueen perustamisen yhteydessä. Tätä uudistusta ja yhdenmukaistamista todellakin tarvitaan kustannusten vähentämiseksi, johon aluevaltuutettu Jocka Träskbäckin viittaa.
Virossa tämä yhdenmukaistaminen tuli toteutettua, kun maa irtautui Neuvostoliitosta ja päätti mennä Suomesta ohi rakentamalla terveydenhuollon tietojärjestelmän, joka kattaa kaikki terveyspalvelut peruspalveluista erikoissairaanhoitoon. Kävin reilut 10 vuotta sitten tutustumassa Viron järjestelmään ja kansalaisten kokemukset olivat tuolloin hyviä. Suomessa on vain reilut viisi miljoonaa asukasta, joten suuria määriä erilaisia tietojärjestelmiä ei koko maankaan tasolla tarvita kuten ei Virossakaan ja muitakin esimerkkejä löytyy.
Näinä päivinä Pirhassa alkavat muutosneuvottelut, joita henkilöstö odottaa varpaillaan kuten myös asiakkaat ja asukkaat. Kymmenien miljoonien säästötavoite on järkyttävän iso, vaikka on selvää, että hoito- ja hoiva-alan henkilöstöstä ei voida vähentää.
Henkilöstövajeen vuoksi on ollut pakko ostaa ulkopuolelta palveluja, jotta ihmiset saavat apua ja hoitoa. Monesti tämä ostaminen on kallista, mutta palvelut on järjestettävä. On myös palveluita, esimerkiksi asumispalveluita, joita hyvinvointialue ei pysty itse tuottamaan, vaan niitä ostetaan yrityksiltä ja yhteisöiltä.
Maan hallitus ei ole luvannut lisää rahoitusta, vaikka monet kustannukset ovat kasvaneet alueista riippumatta. Jos hyvinvointialueilla olisi verotusoikeus eikä raha tulisi suoraan valtiolta, niin nyt puhuttaisiin myös veronkorotuksista. Asiakkaiden maksamat maksut ovat jo valmiiksi aika korkeita, joten niissä ei juurikaan ole nostovaraa kasvaneiden kulujen katteeksi.
Päättäjien tärkein tehtävä on turvata asukkaiden tarvitsemat sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut, jotka ovat saatavissa ja saavutettavissa esteettömästi lakien määräysten mukaisissa aikarajoissa. Tähän tarvitaan osaava, riittävä henkilöstö ja riittävät taloudelliset resurssit.
Tuula Petäkoski-Hult (sd.)
Pirkanmaan aluevaltuutettu,
Hyvinvointialueen konserni- ja toimitilajaoston sekä
Hoito- ja hoivaeettisen neuvottelukunnan jäsen
