Lempäälän kouluissa on huutava tarve lisäerityisopetusresurssille sekä pienluokille. Kunnassa on perusopetuslain hengen vastainen tilanne, jossa oppilaat, opettajat sekä muu kouluhenkilökunta
uupuvat. Oppilaan opetus ja hänen tarvitsemansa tuki tulee järjestää lähikoulussa, mikä ei Lempäälässä toteudu niin kuin pitäisi.
Lempäälässä on kriisiyttämisen malli: Kun lapsi oireilee, häntä yritetään tukea kaikin tavoin koulun omilla resursseilla. Tarjolla on usein ainoastaan yleisopetuksen luokkia, joita erityisopettaja pystyy tukemaan muutaman satunnaisen tunnin viikossa. Luokan kriisiytyminen ja oppilaan tuen tarve kasvaa edelleen. Kaikkein haastavimmin käyttäytyvät lapset siirretään intensiivisen tuen luokalle (ITU) toiseen kouluun ja siirtoa valmistellaan usein jopa vuosia.
Perusopetuslaki sanoo: Opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. 3 § (13.6.2003/477) Opetukseen osallistuvalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta ja koulunkäynnin tukea heti tarpeen ilmetessä. Opetusryhmät tulee muodostaa siten, että opetuksessa voidaan saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet. 30 § (24.6.2010/642).
ITU-luokka pullistelee, ja sieltä lapset lähetetään takaisin omiin kouluihinsa heti, kun heidän elämänsä on rauhoittunut. Pienluokan pitäisi olla esimerkiksi monelle neuropsykiatrisista häiriöistä
kärsivälle (nepsy) oppilaalle jatkuva tukitoimi, joka mahdollistaa sen, että lapsi pystyy opiskelemaan. Oireet eivät ”parane” ITU-jaksolla, vaikka tällaisella jaksolla oppilas pystyisi oppimaan ja koulunkäynti helpottuisikin.
Tilanne kriisiytyy pian uudestaan, kun oppilas palautetaan yleisopetuksen isoon luokkaan, eikä omassa koulussa tukea ole tarpeeksi. Nyt kun elämme kuntataloudessa haastavia vuosia, on hyvä pysähtyä yhdessä kuntapäättäjien, sivistysjohdon ja kunnan suurimman toimialueen koulutuspuolen edustajien kanssa pohtimaan, millaiselta arvopohjalta päätöksiä tehdään. Oaj:n Lempäälän paikallisyhdistys toivoo, että kunnassa ajatus käännetään vahvasti lapsiin ja nuoriin sekä ymmärretään, että panostamalla lasten ja nuorten hyvinvointiin nyt, pystytään vähentämään lasten ja nuorten sekä heidän perheittensä pahoinvointia tulevaisuudessa ennaltaehkäisevästi.
Viimeviikkoiset uutisoinnit koulukiusaamisesta ja nuorten pahoinvoinnista kertovat karua kieltään panostuksen tarpeesta. Lapset ja nuoret tarvitsevat tunnetta siitä, että joku välittää ja huolehtii. Yleisen tuen ryhmäkokojen pitäminen tarpeeksi pieninä, pienluokkapaikka kaikille sitä tarvitseville sekä laaja-alaisten erityisopettajien tuki oppimisen haasteisiin ovat välineitä tähän. Kun lapsella on hyvä olla, hän osaa tunnistaa tunteitaan ja kanavoida niitä oikeaan suuntaan. Tasapainoinen lapsi sekä oppii paremmin että osaa huomioida muita ihmisiä, kun oppimisympäristö ja sen edellytykset ovat kunnossa.
Investointi lapsiin ja nuoriin tuottaa tulosta ja pidemmällä aikajänteellä myös säästöjä. Nyt kunnassa on panostettu laadukkaiden ja riittävien opetustilojen sekä opetushenkilökunnan riittävän resurssoinnin sijaan opetustoimen ulkopuolisiin ammattiryhmiin: Kouluihin on palkattu nuorisotyöntekijöitä ja hyvinvointiohjaajia. Heidän työpanoksensa on tärkeä, mutta he eivät pysty vastaamaan erityisopetuksen tarpeeseen tilanteessa, jossa vaikkapa nepsy-oppilas joutuu olemaan koko koulupäivän kuormittavassa ympäristössä.
Lapsen ei pidä sopeutua ympäristöön, vaan ympäristön lapseen. Lempäälän opettajien ammattiyhdistys vetoaa kuntapäättäjiin: Jokaiseen kouluun tarvitaan maltillisten ryhmäkokojen lisäksi sekä pienluokat että laadukas laaja-alainen erityisopetus oppimisen haasteisiin.
Oaj:n Lempäälän paikallisyhdistyksen hallitus
