Luokanopettaja Anne-Maija Hakala innostui geokätköilystä toden teolla kolmisen vuotta sitten.
– Tosin jo vuonna 2007 hain Vesilahdesta ensimmäisen kätköni, Hakala kertoo.
– Silloin minulla ei vielä ollut älypuhelinta käytössä, joten etsin kätkön tyttärieni kanssa kätkössä annetun vihjeen perusteella.
Uudestaan Hakala kiinnostui geokätköilystä vuonna 2020, kun hänen oppilaidensa lukukirjassa oli tarina, jossa kirjan hahmot harrastivat geokätköilyä.
– Ehdotin oppilailleni, että entä jos mekin tekisimme geokätkön. Silloin loin ensimmäistä kertaa myös nimimerkin.
Tämän jälkeen Hakala alkoi katsella esimerkiksi lomamatkojen yhteydessä löytyisikö läheltä kätköjä.
– Tänä kesänä olen alkanut etsimään geokätköjä ihan varta vasten. On mukava käydä lenkillä tai pyöräilemässä, kun on jokin tavoite näillä retkillä. Saatan pyöräillä kauaskin geokätköä etsimään, joten tämä harrastus pitää yllä myös liikuntaharrastustani.
Geokätköjä on hyvin eri tasoisia. Osa löytyy helpommin. Vaikeimpien, viidennen vaikeusasteen kätköt saattavat olla hyvin vaikeakulkuisessa maastossa ja vaatia kiipeilyä, soutamista, uimista tai sukeltamista.
Hakala on tähän mennessä hakenut 670 kätköä.
– Tämä on kuitenkin vielä tosi pieni määrä niihin verrattuna, jotka hakevat näitä oikein tosissaan. He ovat esineet tuhansia kätköjä, Hakala kertoo.
– Pääasiassa haen vain helppoja geokätköjä, kätköjen kuvaukset ja vihjeet löytyvät geokätkösovelluksista, joissa myös niiden sijainnit ovat merkittyinä.
Tällä hetkellä Hakala on asettanut itselleen haasteen, että etsii geokätkön jokaisesta Suomen kunnasta.
– Sen vuoksi teimme mieheni kanssa tänä kesänä muun muassa matkan Kilpisjärvelle ja Ahvenanmaalle. Opettajakollegan kanssa teimme toisen matkan, jossa ajoimme Päijänteen ympäri. Sillä tavalla saimme Päijänteen ympärillä olevista kunnista haettua geokätköjä.
Sovelluksissa riittää geokätköilijöille erilaisia muitakin haasteita. Yksi on aakkostilasto. Hakala esimerkiksi on jo etsinyt jokaisella Suomen aakkosella alkavan geokätkön. Yksi haaste taas on etsiä geokätkö jokaisesta Suomen asteruudusta.
Hakalalla on puhelimessaan kaksi geokätköilyä varten tehtyä applikaatiota ja sen lisäksi hän kuuluu Suomen Geokätköilijöiden ryhmään, johon kuuluu yli 11 000 jäsentä.
Hakalan mukaan sellaiset geokätköt jäävät mieleen, joissa kätkön tekijä on selvästi nähnyt kätkön tekemisessä vaivaa. Välillä vihjeet sisältävät arvoituksia ja löytäminen tai avaaminen vaatii erilaisten tehtävien ratkaisemista.
Hakala kertoo, että ilman geokätköilyä moni hieno paikka olisi jäänyt käymättä ja kokematta.
– Esimerkiksi Saana-tunturin huipulla käynti oli upeaa. Ensi kesänä tavoitteenani on saada Itä-Suomen kunnat käytyä läpi, ainakin osittain. Venäjän ja Suomen rajallekin on tehty erityinen monta kätköä sisältävä geokätkösarja. Niiden kaikkien hakemiseksi ei yksi päivä riitä, vaan siellä lähistöllä täytyy silloin yöpyä.
Suomen vanhin kätkö sijaitsee Keravalla. Uusi kätköjä tehdään jatkuvasti.
– Valitettavasti välillä geokätköt kokevat myös ilkivaltaa. Yksi geokätkö oli muun muassa avattu ja sen sisältö levitetty ympäriinsä. Se on tietysti ikävää ja jos kätkö kokee ilkivaltaa toistuvasti, sen tekijä usein laittaa sen arkistoon.
Annika Eronen
