Työsuhdepyöräily lisääntyi Suomessa, kun vuonna 2021 voimaan tullut laki salli työnantajan antaa työntekijälleen verovapaasti vuodessa enimmillään 1 200 euron työsuhdepolkupyöräedun. Aikaisemmin työnantajan kustantama polkupyörä oli verotettavaa tuloa. Uudistuksen taustalla on valtiovallan tavoite lisätä pyöräilyä ja vähentää liikenteen päästöjä 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
On työnantajan päätettävissä, annetaanko polkupyöräetu osana palkkaa vai osittain tai kokonaan palkan lisänä.
Työnantaja voi tarjota työsuhdepyörän joko leasing-sopimuksella tai hankkia sen omaksi ja tarjoamalla sen työntekijän käyttöön. Suosituksi toimintamalliksi on yleistynyt tarjota etu leasing-yhtiön kautta. Leasing-sopimuksiin voivat sisältyä varkausvakuutukset, varusteita ja huoltopalvelut.
Työsuhdepolkupyörä on tarkoitettu työntekijän henkilökohtaiseen käyttöön kodin ja työpaikan välisille matkoille sekä työ- ja vapaa-ajalla tapahtuvaan kulkemiseen. Polkupyöräetuun luetaan lisäksi pyörään kiinteästi kuuluvat varusteet kuten valot, lukitus ja nastarenkaat. Työsuhdepyörän yhteydessä annettava kypäräkin luetaan polkupyöräetuun. Varusteet otetaan huomioon polkupyöräedun arvoa laskettaessa lisäämällä varusteiden arvo hankintahintaan.
Työsuhdepyöriä toimittavat palveluntuottajat auttavat asiakasyritystä laatimaan räätälöidyn ”pyöräetupolitiikan”, joka on työnantajan ja työntekijän välinen sopimus. Dokumentissa työnantaja määrittelee ehdot ja raamit pyöräedulle.
Polkupyöräedun verotusarvo voidaan pidättää palkasta täysimääräisesti, osin tai tarjota etu kokonaan palkan päälle. Muun muassa liigaseura Tampereen Ilveksen ja Lempäälän ev.-lut. seurakunnan henkilökunnan käyttöön sähköavusteisia työsuhdepolkupyöriä toimittaneen lempääläläisen Etupolku Oy:n toimitusjohtajan Kalle Koiviston mukaan sopimuspohjaa arvioitaessa työnantajan olisi hyvä miettiä ainakin sitä, halutaanko tarjota etu olemassa olevan palkan osana, jolloin verotusarvo pidätetään työntekijän palkasta, vai palkan päälle, jolloin verotusarvo lisätään olemassa olevaan bruttopalkkaan.
− Ensimmäinen on yleisin vaihtoehto ja siinä työntekijä hyötyy niin, että sata euroa bruttopalkasta muuttuu verovapaaksi eduksi. Työntekijälle koituu kustannuksia vain palveluntarjoajan palvelumaksun verran. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa työntekijälle ei koidu mitään kustannuksia ja bruttopalkka pysyy ennallaan. Tässä työnantajalle koituu lisäkustannuksina verotusarvo ja palvelumaksu, Koivisto kiteyttää.
Työsuhdepyöräpalvelu koostuu myös rahoituksesta, vakuutuksesta ja valinnaisesta huoltobudjetista.
− Lähtökohtaisesti pyörän kokonaishinnan on oltava enimmillään 4 300 euroa sisältäen varusteet ja leasing-kauden vapaaehtoisen huoltobudjetin. Pyörän hinta, varusteet ja huoltobudjetti määrittävät leasing-kauden pituuden. Vakuutus kuuluu meillä aina hintaan.
Työnantajan ja työntekijän väliseen työsuhdepyöräsopimukseen on hyvä myös kirjata, kuinka lunastusoikeus ja -velvollisuus määritellään esimerkiksi erilaisissa työnsuhteen päättymistilanteissa.
− Leasing-yhtiöillä on politiikkaan valmiita pohjia, joita voidaan käyttää, kun on ensin kartoitettu työnantajan mieltymykset.
Palveluntarjoaja toimittaa asiakasyritykselle kuukausittain pyöräedun käytöstä raportin palkanlaskentaan tilastointia ja kirjanpitoa varten. Kuukausiraportti sisältää listan työntekijöistä, jotka edun ovat ottaneet käyttöönsä, sopimuskauden alkamis- ja loppumispäivineen, sopimuskauden kokonaiskeston kuukausina, kuukausittaisen verotusarvon (pääsääntöisesti 100 euroa), sopimusnumeron ja pyörän tunnuksen (runkonumero).
Työnantajan on hyvä muistaa, että arvonlisäverotuksessa vähennystä ei saa tehdä, kun hankinta koskee henkilökunnan asunnon ja työpaikan väliseen kuljetukseen liittyviä tavaroita. Näin ollen työmatkaliikkumista varten hankitun polkupyörän arvonlisäveroa ei ole mahdollista vähentää.
Työntekijän on hyvä tiedostaa työsuhdepyöräedusta nauttiessaan, että työnantaja on oikeutettu vähentämään edusta muodostuva verotusarvo palkanmaksun yhteydessä, jolloin bruttopalkka laskee.
Polkupyöräetu on työntekijälle verovapaa työsuhde-etu, jolla säästyy uuden pyörän hinnasta yleensä noin 20−40 prosenttia.
− Työntekijä on oikeutettu lunastamaan pyörä ja varusteet viiden prosentin jäännösarvolla leasing-kauden päättyessä. Kesken kauden lopetettavan sopimuksen tapauksessa lunastushinta lasketaan summaamalla yhteen jäljellä olevat leasing-kaudet ja lisäämällä summaan viiden prosentin lunastushinta, sanoo Kalle Koivisto.
Työntekijät voivat käyttää netistä löytyviä leasingfirmojen laskureita tarkastaakseen ja arvioidakseen pyöräedun vaikutusta itselleen.
Työnantajien työsuhdepyörätärppejä löytyy pyöräliiton linkistä.
