Lehdet ja mielipidepalstat ovat pullollaan soteuudistuksen kritiikkiä: uudistuksen vuoksi mikään ei toimi, lääkäriin ei pääse, terveyskeskukset ovat lakkautusuhan alla, puhelimiin ei vastata.
Kritiikki ja huoli soten tulevaisuudesta ovat aiheellisia ja ymmärrettäviä. Monet asiat ovat todella huonolla tolalla, eivätkä uudistuksen sinänsä hienot tavoitteet ole alkuunkaan toteutuneet – ainakaan vielä.
On kuitenkin hyvä välillä muistuttaa hyvinvointialueen asukkaita ja mediaa siitä, että tilanteeseen on monia itse uudistuksesta johtumattomia syitä.
Ensinnäkin sote-palveluiden kriisi alkoi jo paljon ennen hyvinvointialueuudistusta. Kohtuuttomiksi paisuneet säästöpaineet taas johtuvat suureksi osaksi siitä, että alueet ovat valtion myöntämän riittämättömän rahoituksen varassa.
Hyvinvointialueen ratkaistavaksi on siirtynyt myös monia ongelmia, jotka juontuvat kuntien toimintatavoista niiden ennakoidessa tulevaa uudistusta.
Kunnat muun muassa keinottelivat virantäytöissä niin, että ennen uudistuksen voimaanastumista jätettiin tarkoituksella täyttämättä avoinna olevia sote-tehtäviä. Nämä työt hoidettiin esimerkiksi vuokratyövoiman avulla, jotta uudistuksen voimaanastuessa ei tarvitsisi luovuttaa omia virkoja tai toimia hyvinvointialueelle. Näin hyvinvointialueelle siirtyi niin sanottuja tyhjiä vakansseja, eli työtehtäviä, jotka oli pakko hoitaa, mutta joihin ei ollut osoitettuna työntekijää eikä palkkarahaa.
Kunnista siirtyi hyvinvointialueen ratkaistavaksi myös lainvastaisia toimintatapoja, jotka hyvinvointialueen oli pakko korjata. Tämä johti siihen, että joidenkin asiakkaiden saamat palvelut heikkenivät.
Yksi todella iso ja vaikea mutta äärimmäisen tärkeä tehtäväkokonaisuus on kunnilta ja sairaanhoitopiiriltä periytyneiden noin 800 erilaisen tietojärjestelmän yhteensovittaminen. Toimivien, yhtenäisten tietojärjestelmien rakentaminen ja käyttöönotto ovat osoittautuneet ennakoituakin massiivisemmaksi ja vaikeammaksi operaatioksi.
Ongelmaan on onneksi luvassa helpotusta. Hyvinvointialueen uuden yhteisen potilastietojärjestelmän hankinta on käynnissä, ja viime keväänä hankittu sosiaalihuollon palveluiden yhteinen asiakastietojärjestelmä otetaan käyttöön ensi vuonna. Tietokatkoksia aiheuttaa tosin hankintojen jälkeenkin muun muassa tietosuojalaki, joka vaikeuttaa sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja pelastustoimen välistä tiedonsiirtoa.
Tähän vyyhteen kun vielä lisätään monet sairaanhoitopiiriltä siirtyneet käyttökelvottomat kiinteistöt ja korjaustarpeessa olevat kunnilta vuokratut kiinteistöt, on suoranainen ihme, että tilanne on näinkin hyvä. Siitä on kiittäminen erityisesti hyvinvointialueen ahkeraa ja osaavaa henkilökuntaa, jonka asema ei todellakaan käy kateeksi.
Tiina Wesslin
Kirjoittaja on aluevaltuutettu ja hyvinvointialueen tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja
