Sinivalkoisten kynttiläin liekki ikkunoilla taas kimmeltää.
Mistä kertoo tuo tunnelma, viesti? Miksi perinne syntyi tää?
Se kertoo ajasta itsenäisyyden, tuskan vuosista, sotien,
rohkeudesta, tiest’ itsenäisyyden.
Monist’ uhreista kotien, monist’ uhreista kotien.
Vapaudesta me nauttia saamme vailla huolta ja pelkoa.
Mistä tunnettu on kotimaamme? Siitä vielä vois’ kertoa.
On meillä sinisen kirkkaat järvet, lehtimetsät ja kuusikot,
syksyn ruskaiset niemien kärjet,
talven hohtavat hangistot, talven hohtavat hangistot.
Pieni kansamme työnteon taitaa, sisukkaasti se ahkeroi.
Valmis on näkemään paljon vaivaa. Siitä myönteistä mainetta soi.
On isänmaallamme juhlinnan aika, siksi lippumme hulmutkoon.
Tulevaisuuden alkaa uus’ vaihe,
kiitos menneestä raikukoon, Luoja maatamme varjelkoon.
Anneli Kesola
