Ei tässä ketään syyllisiä kaivata, vaan Lahtista ja konekivääriä Nämä sanat on mukailtu Tuntemattoman sotilaan kersantti Hietasen lausumasta.
Sovitan asiaa Soteen. Ensimmäinen vuosi SOTE- alueitten toiminnassa on lopuillaan ja erityisesti hallituspuolueiden edustajat niin eduskunnassa kun paikallistasollakin syyttävät toistuvasti aikaisempaa hallitusta sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvusta. Ja tällä kevyellä konstilla yrittävät paeta vastuutaan!
Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu ei johdu sote- uudistuksesta vaan väestörakenteesta, terveysteknologian ja lääkkeiden kallistumisesta sekä äärimmäisen vahvasta sääntelystä julkisen terveydenhuollon sektorilla. Samat taloudelliset ongelmat olisivat edessä ehkä vielä pahempina myös kuntapohjaisissa ratkaisuissa, jos niihin olisi päädytty.
Väitteet sote-alan kustannusten noususta useilla miljardeilla on väärinkäsitystä. Aikaisempien kuntaministerien Tapani Töllin (kesk.) ja Hannes Mannisen (kesk.) mukaan vuodelle 2024 esitetyt valtion nettomenot sotesta kasvavat todellisuudessa vain yhden miljardin verran. Se tarkoittaa 4,3 prosentin kasvua. Se on aivan normaali sote-menojen kasvu näiden menojen historiallisessa katsannossa, kaksikko kiteyttää.
Sekaannuksen perussyy on Mannisen ja Töllin mukaan se, että sote- uudistus valmisteltiin aikana, johon osuivat koronavuodet, Venäjä hyökkäys Ukrainaan, kallis palkkaratkaisu, korkojen nopea nousu ja inflaation kiihtyminen jopa 7 prosenttiin. Näiden tapahtumien seurauksena kukaan ei pystynyt arvioimaan kuntien sote-menojen todellista nousua vuonna 2022. Siksi hyvinvointialueiden tai valtion budjetin laatijoiden syyttäminen vuoden 2023 rahoituksen alimitoituksesta on perusteetonta.
Tölli ja Manninen pyrkivät kirjoituksessaan torjumaan myös väitteet sote- uudistuksen myötä syntyneestä hallintohimmelistä: Ennen uudistusta koko manner- Suomessa oli 232 sosiaali- ja terveydenhuollon sekä 27 pelastusalan palvelujen järjestäjää. Uudistuksen jälkeen sote- ja pelastuspalvelujen järjestäjiä on 21 ja Helsinki sekä HUS. Töllin ja Mannisen mukaan asiaperusteita ei löydy myöskään väitteille luottamushenkilöpaikkojen lisäämisestä. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla luottamushenkilöiden määrä väheni 399:stä 253:een, sekä johtajien, päälliköiden ja asiantuntijoiden määrä yli 160 henkilötyövuotta.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen 1,2 miljardin euron säästötavoitetta sote-menoista Tölli ja Manninen pitävät epärealistisena. He huomauttavat, että väestön ikääntyminen yksistään lisää menoja noin 4 prosentilla ja palkkakustannusten nousu vie noin puolet rahoitusraamien lisäyksistä vuosittain. Ikääntyneiden laitoshoidon kasvuennuste hallituskaudella on 14–15 prosenttia. Vaikka kasvua voidaan hidastaa, niin nykyisten ympärivuorokautisten hoivapaikkojen määrän vähentäminen hallituksen kaavailemalla tavalla ei tule onnistumaan.
Suomen Keskusta on tehnyt lakialoitteen, jossa esitetään hyvinvointialueesta annetussa laissa tarkoitetun taseeseen kertyneen alijäämän kattamiskauden määräaikaista pidentämistä kahdesta vuodesta neljään vuoteen. Lainmuutos olisi voimassa määräaikaisesti vuoden 2027 loppuun saakka. Maaseudun Tulevaisuuden kyselyn mukaan 18:sta hyvinvointialuejohtajasta 16 on sitä mieltä, että Orpon hallituksen tulisi antaa lisäaikaa hyvinvointialueille sopeuttaakseen talouttaan.
Hyvinvointialue voisi lakialoitteessa esitetyllä määräaikaisella joustolla jaksottaa taseeseen kertyneen alijäämän kattamiseksi tarvittavat toimenpiteet pidemmälle ajalle ilman, että se olisi pakotettu tässä hetkessä paniikinomaisesti karsimaan ja keskittämään vanhus- ja terveyspalveluja, perheiden palveluja ja muita ihmisten lähi- ja peruspalveluja.
Pirkanmaan hyvinvointialueen äänestäjien tulisi palauttaa valittujen aluevaltuutettujen mieliin näiden tekemät vaalilupaukset.
Mikko Kärki
Keskustalainen Lempäälästä
