Me suomalaiset olemme ahkeria äänestämään presidentinvaaleissa. Vaaleihin ei ole enää montaa päivää. Valitettavasti 18–24-vuotiaiden äänestysaktiivisuus ei nykytiedon mukaan näytä kovin hyvältä. Todennäköisesti he tulevat käyttämään äänioikeuttaan muita ikäluokkia harvemmin.
Taustalla voi olla monia syitä muun muassa epäluottamus politiikkoihin, matala koulutustaso, sukupuoli, ikä, asuinpaikka ja matala tulotaso. Osa nuorista voi kokea, ettei äänestäminen ole ”oma juttu”. Eikä äänestämisellä voi oikeastaan vaikuttaa asioihin. Sopivaa ehdokastakin voi olla vaikea löytää.
Kuitenkin kaikki yhteiskunnalliset päätökset koskettavat myös nuoria. On hyvä, että presidenttiehdokkaat ovat käyneet kouluissa ja muissa nuorten tapahtumissa, joissa kynnystä äänestämiseen pyritään madaltamaan. Olisi tarpeellista, että koulut ja opettajat pyrkisivät entistä aktiivisemmin edistämään sitä, etteivät nuoret kokisi tietämättömyyttä ja voimattomuutta yhteiskunnallisten kysymysten edessä.
Kaikista vaikuttamisen keinosta kannattaa ainakin keskustella vaikkei se ihan presidentin päätösvaltaan liittyisikään. Esimerkkinä vaikkapa lähiympäristön, kuten metsien, puiston, vesistöjen suojeleminen ja palautteen antaminen rakennussuunnitelmiin. Opetukseen voi vaatia enemmän kestävän kehityksen sisältöjä, kierrätystä ja kiusaamiseen puuttumista ja ilkivallasta ilmoittamista.
Omassa perheessäni ja suvussani on aina arvostettu äänestämistä ja pidetty sitä itsestäänselvyytenä. Muistan, kuinka odotin innolla niitä vaaleja, joissa sain äänestää ensimmäisen kerran.
Äänestystottumuksen on todettu siirtyvän vanhemmilta lapsille, joskin vanhempien esimerkin vaikutus heikkenee iän myötä ja vastaavasti nuorten omat voimavarat ja tietämys lisääntyvät. Olen todennut tämän omien lasteni kohdalla ja kannustanut heitä äänestämään, silloinkin kun ovat olleet ulkomailla. Äänestäminen ei jäänyt heiltä silloinkaan väliin, kun he matkustelivat Indonesian saarella Balissa. Suomen kunniakonsulaatti löytyi ja palvelu oli ollut asiallisen rentoa kahvituksineen. Suomen suurlähetystö Haagissa on puolestaan tullut tutuksi yhdelle tyttäristäni.
Heille kaikille on tärkeää se kuka suomea edustaa myös kansainvälisesti ja antaen näin kasvot koko Suomelle. Nuoren on hyvä tietää, että hänellä on oikeus äänestää ja vaikuttaa. Varsinkin ensikertaa äänestävä voi kokea äänestystapahtuman upeaksi ”itsenäistymisriitiksi”.
Tietoa vaaleista ja ehdokkaista mielestäni on kyllä ollut paljon, vaikkei mitään huippuhypetystä ole ollutkaan. Tulevissa presidentinvaaleissa on varsin kattava kavalkadi erittäin asiantuntevia ehdokkaita. He ovat kovan luokan tekijöitä ja heillä monilla on osaamista ja kokemusta. Kisa on yhdeksän erilaisen ehdokkaan välillä. Jännitettävää riittää, sillä nyt ei ole istuvaa presidenttiä haastettavana, vaan peli on aidosti auki jokaiselle.
Vaikka presidentin valta suomessa on rajallinen, on tärkeää, että tuleva presidenttimme on luotettava, yhteistyökykyinen ja kansainvälinen. Kyllä Suomi pärjää. Sisulla on sitä ennenkin selvitty vaikeistakin paikoista. Käy äänestämässä ja kannusta myös nuoria äänestämään.
Anne Sällylä
Presidentinvaalien 1. kierroksen äänestyspäivä on 28.1. Mahdollisella 2. kierroksella äänestetään 11.2. Ennakko äänestys 17.–23.1. ja toisen kierroksen ennakkoäänestys 31.1.–6.2.
