Tammikuun aluevaltuuston kokouksen merkittävimmät päätöskohdat koskivat jälleen taloutta. Esityslistalla olivat vuoden 2024 talousarvion ja vuosien 2024–26 taloussuunnitelman sekä asiakasmaksujen muutokset. Ei liene vaikea arvata, että muutokset tarkoittivat korotuksia.
SDP:n Joni Kumlander esitti, että avosairaanhoidon lääkäripalveluiden ja arkipäivien kiirevastaanottojen asiakasmaksut säilytettäisiin vuoden 2023 tasolla. Äänestyksessä aluehallituksen pohjaesitys maksujen korotuksesta voitti niukasti äänin 38–37 kolmen keskustalaisen valtuutetun äänestäessä tyhjää.
Lempäälän ja Vesilahden valtuutetuista korotuksen kannalla olivat Veijo Niemi (ps.), Erkki Paloniemi (kok.) ja Jocka Träskbäck (kok.). Minä sekä Tuula Petäkoski-Hult (sd.) äänestimme korotusta vastaan. Vihreiden Olga Haapa-aho teki ponsiesityksen asiakasmaksujen kohtuullistamisen ja perimättä jättämisen sekä asiakasmaksujen vuosittaisen maksukaton seurannan helpottamisesta. Aluevaltuusto hyväksyi ponnen yksimielisesti.
Asiakasmaksujen korotusten puolustajat perustelivat korotuksia hyvinvointialueen rahapulalla ja sillä, että korotusten merkitys yksittäiselle ihmiselle on vähäinen. Korotusten vastustajat taas muistuttivat, että asiakasmaksujen korotukset kohdistuvat erityisesti palveluita paljon käyttäviin ja haavoittuvassa asemassa oleviin: pitkäaikaissairaisiin, ikäihmisiin, vammaisiin ja pienituloisiin lapsiperheisiin. Korkeista asiakasmaksuista saadut tulot myös kääntyvät helposti menoiksi: jos apua tarvitsevat eivät maksujen suuruuden vuoksi hakeudu palveluiden piiriin ajoissa, tämä todennäköisesti kostautuu myöhemmin suurempina erikoistason palveluiden kustannuksina.
Ongelmallisia ovat erityisesti tasasuuruiset maksut, joissa ei oteta huomioon asiakkaan tulotasoa. Näitä maksuja ovat esimerkiksi terveyskeskus- ja poliklinikkamaksut.
Myös kotihoidon asiakkaiden turvapalvelun hinta on kaikille sama tuloista riippumatta. Aiempi 31,50 euron kuukausimaksu turvapuhelimesta ja -palvelusta oli sekin liikaa, ja nyt maksua korotettiin viidellä eurolla 36,50 euroon. Jos nykytrendi on se, että ikäihmisiä halutaan hoitaa mahdollisimman pitkään kotona, pitäisi sentään turvapalvelun olla kokonaan maksutonta.
Kritisoin omassa puheenvuorossani turvapalvelun korkean hinnan lisäksi sitä, että säännöllinen lapsiperheiden kotipalvelu muutettiin maksulliseksi. Kotipalvelu kun on tutkitusti kustannustehokas ja vaikuttava keino parantaa lasten ja perheiden hyvinvointia ja ennaltaehkäistä raskaampien ja kalliimpien palveluiden tarvetta.
Me aluevaltuutetut jouduimme siis heti vuoden ensimmäisessä kokouksessa vääntämään jälleen rahasta. Toivottavasti pääsemme mahdollisimman pian pelkän penninvenytyksen sijaan päättämään keinoista, joilla parannamme palveluiden laatua, riittävyyttä ja yhdenvertaista saavutettavuutta. Tämä vaatii kuitenkin valtakunnantason päätöksiä hyvinvointialueiden rahoituksen saattamisesta riittävälle tasolle.
Tiina Wesslin
Kirjoittaja on aluevaltuutettu (vihr.) ja Pirkanmaan hyvinvointialueen tarkastuslautakunnan 1. varapuheenjohtaja.
