Lempäälän kunnan kolmen miljoonan euron säästötavoite on kova urakka, eivätkä sen vaatimat toimet suinkaan ole toivottuja. Palvelutason heikentäminen osuu kuntalaisiin väistämättä.
On kuitenkin hyvä muistaa, millaisesta prosessista säästöissä on kokonaisuudessaan kyse. Kunnanhallituksen käsittelyyn tuotiin yli 10 miljoonan euron säästölista, johon oli koottu kaikki 190 ideaa, joista säästöjä voisi syntyä. Kohuhan siitä nousi, kun moni ymmärsi esitykset päätöksinä. Avoimuuden kannalta on hyvä, että kaikki ikävätkin vaihtoehdot, joita on pohdittu, tuotiin kuntalaisten näytille. Näin kuntalaisilla oli mahdollista ilmaista päättäjille jo ennen päätöksiä, mistä ei ainakaan voida tinkiä.
Yksi esimerkki on Sääksjärven kirjasto, jonka toimintojen laajuutta tarkastellaan. Alkujaan yhtenä vaihtoehtona ollut lakkautus jätettiin pois. Säästöideoiden pohdinta voi johtaa jopa palveluiden paranemiseen. Omatoimikirjasto on yksi sellainen. Henkilökuntaa tarvitaan kirjastoissa, se on selvä. Omatoimijärjestelmillä, kuten Vesilahdessa, kirjastonkäyttäjien palveluaikoja voidaan lisätä kasvattamatta henkilökunnan työssäoloaikoja.
Nyt valittavana olevista säästövaihtoehdoista Lempäälä haarukoi niitä, joilla on mahdollisimman pieni vaikutus kuntalaisten palveluihin. Karsinnat ovat kuitenkin aina kipeitä. Sille juuri karsittavaa palvelubussivuoroa käyttävälle se tarkoittaa yhden palvelun poistumista kokonaan. Samoin kuin koululaiselle, jonka koulukyytiraja muuttuu ja kyyditys perutaan. Säästäväisyys on hyve, mutta säästöjen tekemiseen tarvitaan viisautta ja malttia, jotta säästöt eivät kostautuisi kustannuksina muualla.
