Ideaalimaailmassa kirjasto olisi kunnan olohuone. Se olisi paikka, jonne tullaan viihtymään ja tapaamaan tuttuja. Kirjastossa piipahdettaisiin hörppäämässä kahvit, vilkaisemassa päivän uutiset ja vaihtamassa kuulumiset.
Kirjasto toisi ihmiset yhteen, iästä, asemasta tai puoluekannasta riippumatta. Se voisi toimia kunnallispoliittisena keskustelutilana ja lähidemokratian miljöönä, kuten Ville Hämäläinen (vihr.) kesällä esitti.
Kirjasto olisi kulttuurin keskittymä. Siellä nautittaisiin livemusiikista, elokuvista, kuvataiteesta ja kirjailijavierailuista. Voitaisiinpa tällaisessa kulttuuriolohuoneessa järjestää vaikkapa keskusteluiltoja, kielikursseja ja runonlausuntaa – miksei stand up -keikkojakin.
Kirjasto voisi tarjota tilat nuorille ja opiskelijoille. Siellä olisi avara lukusali, hyvä nettiyhteys ja riittävästi tietokoneita. Lähistöltä voisi löytyä esimerkiksi vapaa-aikatilat biljardipöytineen, pelikonsoleineen ja lautapeleineen. Kirjaston yhteydessä toimisivat musiikkihuoneet ja bändikämpät.
Totuus on kuitenkin jotain ihan muuta. Lempäälän pääkirjasto ei nykyisellään taivu liioin olohuoneeksi, kulttuurikeskukseksi eikä opiskelumiljööksikään. Tilat ovat auttamatta turhan ahtaat ja epäkäytännölliset.
Perustehtävänsä pääkirjasto toki täyttää mallikkaasti. Etsivä löytää halutessaan harvinaisiakin niteitä. Ilahduttavaa on myös se, että Tampereella ei-oota näyttävän suosikkiopuksen saa Lempäälästä useimmiten käsiinsä.
Lisäksi maakunnanlaajuinen Piki-verkkokirjasto tuo ulottuville melkein kaiken, mitä keksiikään kaivata. Myös asiakaspalvelu on Lempäälässä ensiluokkaista.
Tästä huolimatta kirjasto voisi olla paljon enemmän kuin lainaamo.
Uuden kirjaston rakentaminen ei ole välttämättä kovin kaukana tulevaisuudessa. Lempäälän pääkirjaston saneeraukselle on myönnetty viime syksynä valtiontukea alustavasti miltei 1,5 miljoona euroa.
Alun perin kirjaston uudeksi paikaksi kaavailtiin Piippo-keskusta, mutta keskustan kehittämishanke mutkistaa tilannetta. Kenties kirjasto avataan uudenkarheissa puitteissa.
Huhut kertovat, että yhtenä vaihtoehtona on ajateltu Kanavan koulun tonttia. Nykyinen lukiorakennus mitä todennäköisimmin vedetään maan tasalle jossain vaiheessa.
Toinen vaihtoehto – ei tosin kovin viihtyisä sellainen – kirjastotiloille voisi olla Lempäälän S-marketin rakennus; toimiihan Sääksjärven kirjastokin ruokakaupan vanhoissa tiloissa. Lempäälän S-marketin toiminta siirtyy huhtikuussa kiinteistöön, jossa on tällä hetkellä muun muassa apteekki.
Kolmas vaihtoehto voi olla Haurala. Keskustan kehittämisvisiossa yhtenä ajatuksena on ollut levittää keskusta lahden yli ja rakentaa Hauralaan tulevaisuuden koulukylä. Sen yhteyteen olisi loogista pystyttää myös uudenlainen kulttuuri- ja kirjastokeskus.
Spekulointia yhtä kaikki. Mutta kun uusi kirjasto Lempäälään avataan, kannattaa pitää mielessä yhteisöllisyys. Sitä kun ei näinä aikoina liikaa ole ilmassa.
