Lintujen pitkät muuttomatkat ja suunnistustaito vanhoille pesilleen on luonnon suuria, käsittämättömiä ihmeitä. Tämän sai jälleen kokea rengastaja Keijo Ruuskanen tarkastaessaan, miten sääksen vanhat pesät Lempäälässä on pysyneet talven myrskyissä ja lumitaakkojen alla puissa.
Miehen rakentama tekopesä näkyi etäältä kaukoputkella , mutta pesä oli vielä valkoisen lumen peitossa lumimyräkän jälkeen. Oli iloinen yllätys, kun lumisen tekopesän reunalla istui tuttu sääksi, 6. huhtikuuta. Se palasi taas! Muuttomatka ja talvehtiminen sääksen elämän vaaralliset vaiheet, oli onnistuneesti takana.
Sääkset palaavat vuosi vuoden jälkeen rakentamilleen risulinnoille tai rengastajien nikkaroimille tekopesille. Pesä saattaa olla käytössä vuosikymmeniä ja voi kasvaa kooltaan jopa parimetrikseksi. Tämä sääksi palasi varhain ja lienee siksi talvehtinut Välimeren alueella tai Korsikan saarella, joilta on saatu Keijo Ruuskasen rengastamista sääksistä tapaamishavaintoja. Pääosa sääksistämme talvehtii Päiväntasaajan molemmin puolin keskisessä Länsi-Afikassa. Rakentamassani tekopesässä pesinyt ” Victoria”- satelliittisääksi lähti kevätmuutolle Senegalista 29. maaliskuuta ja Pirkanmaa saavutettiin 3. toukokuuta.
Lempäälässä on vahva sääksikanta. Viime vuonna Lempäälässä varmistui 7 sääksen pesintää, joilta rengastettiim 12 poikasta. Vuosina 1974–2023 Lempäälässä on ” kihlattu” 319 sääksen poikasta. Vesilahdessa sääksellä oli viime vuonna kolme pesintää.
Useimmat sääksen pesistä oli tekopesissä, sillä nykyjan yhä nuorentuvissa talousmetsissä on kovin vähän sääksen suuren ja painavan risulinnan kestäviä keloja, kilpikaarnamäntyjä, aihkimäntyjä tasalatvoineen. Tekopesä ei putoa kesken pesinnän, kuten monesti käy luomupesälle kesän kovissa myrskyissä.
Muuttomatkaltaan saavuttuaan sääksipari alkaa heti korjata vanhaa pesälinnaansa ja muninta alkaa vapun tienoilla. Poikaset kuoriutuvat Pirkanmaalla keskimäärin 6. kesäkuuta ja poikasrengastuksille kiivetään tavallisesti heinäkuun 10.–15. päivä.
Hannu Järvinen
