Kunnantalous ja uimahallin hinnat kiitolaukalla

Yllättikö ketään loppujen lopuksi meidän ”hienon uimahallin” Louhen hinnoittelu? Kunnan 55 prosentin omistus ja puolenmiljoonan vuosimaksut, mitä sillä reipas tunnollisesti veronsa maksava saa? Ei mitään! Hinnasto on niin kallis, ettei omistaminen ja subventiomaksun vastapainona ole kyllä mitään etua kuntalaiselle.

Höynäytettiinkö siinä kuntapäättäjiä, vai tehtiinkö teko hyväveli-porukassa? Kysymyksiä nyt pyörii somekeskusteluissa.

Vai harhauttivatko kunnan takavuosien ylijäämät, joista vielä keveni sotekulut pois, kunnan johdon mukaan lukien poliitikot uskomaan, että 6 miljoonan euron padelhallista ja yli 20 miljoonan investoinneista selvitään kehumalla itseään. Sille ja tälle se vaikuttaa. Oliko kunnanjohtaja Heidi Rämöllä pakkomuutto, kun tajusi tilanteen laukeavan kintuille? Sitäkin pohtii monet.

Missä meni pieleen? Kunnan taloussuunnittelussa uskottiin Sanna Marinin (sd.) hallituksen kuntien koronapelastuksen jälkeen tilanteen olevan kuivilla. Kitkuttelu soten kanssa loppuisi. Tilannearvio oli valtakunnallinen ”Rahaa on”.

Uutta keventynyttä kuntaa uskottiin pystyttävän vetämään huomattavasti vähemmillä tuloilla. Veroprosentti määriteltiin kaikissa kunnissa liian alas. Tässä löytyy kytkös nykyiseen hallituspolitiikkaan, jossa kuvitellaan ihmisten maksukykyä leikkaamalla ja pyhällä hengellä selvittävän tilanteesta. Varsinkin, kun rahaa on vara hassata ruutikankaisiin ja pörriäisiin.

Meillä Lempäälässä on satsattu liikuntatiloihin ja paikkoihin. Se on minulle urheilun ikiystävälle mieluista. Mutta. Olisiko pitänyt painaa jarrua viimevuosien liikuntapaikkarakentamiseen?

Nyt ne ajat ja investoinnit ovat taatusti ohi. Vai aletaanko hallitusohjelman käskystä tehdä ampukeskusta seuraavaksi? Kunnanvaltuuston valtuuston puheenjohtaja Jocka Träskbäck (kok.) tiktokkaili eduskuntavaalikampanjassaan muun muassa sen puolesta.

Rauno Jääskeläinen

Lempäälä