”Kauniina nauhana vuosien päivät, helmenä jokainen muistoksi jäivät. Elämän päivien ketju on kallis, niistä en yhden ees kadota sallis.” Tämä laulun säkeistö nousi mieleeni kun istuimme iltanuotiolla Tervajärven rannalla. Pyörittelin sormissani alkuleirillä tekemääni rukoushelminauhaa. Hiljennyimme usein miettimään piispa Martin Lönnebon suunnitteleman helminauhan äärellä, mitkä asiat ovat elämässämme kaikkein tärkeimpiä ja merkityksellisimpiä. Nauhaan sisältyi 18 eriväristä ja –muotoista helmeä, joista jokaisella helmellä oli oma sanomansa. Kun mielessämme kävimme läpi omaa elämäämme, helmille muodostui hyvin henkilökohtaisia merkityksiä ja rukouksia. Ei ollut kahta sisällöltään samanlaista helminauhaa.
Rukousnauhan yksinkertaisuus ja helmien sanomat puhuttelivat meitä niin leirillä kuin leirin jälkeenkin. Elämän vaiheiden läpikäyminen ei kuitenkaan aina ole helppoa. Siksi meidän on hyvä muistaa, että kyseinen helminauhakin alkaa ja loppuu suurimpaan Jumala-helmeen. Hänen käsiinsä saamme jättää koko elämämme kaikkine vaiheineen. Raamattu vakuuttaa: ”Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.” (Joh. 3:16) Jumala rakastaa sinua ja minua! Siitä rakkaudesta ja läsnäolosta viestivät myös jokainen uusi päivä ja jokainen nauhan helmi.
”Lapsonen, siis kätes yhtehen liitä, kaikista päivistä Jeesusta kiitä. Aina se muistaos: tänään on
juuri varattu sinulle siunaus suuri.” (Oke Peltonen)
Johanna Kylmälahti, diakoni
