150-vuotisjuhlavuottaan viettävän Lempäälän keskustaa kehitetään ja hyvä niin. 25 000 asukkaan Sastamala, johon kuuluvat entinen Vammala, Mouhijärvi ja Äetsä, on kuntaliitoksistaan huolimatta taajamarakenteeltaan 2 500 asukasta pienempää Lempäälää selvästi kaupunkimaisempi. Sastamala on toki kaupunki, mutta kunnat eroavat kuntamuotoa enemmän toisistaan väestökeskittymiltään. Vuonna 1907 kauppalana osana Tyrväätä aloittanut Vammala on kerännyt väkeä myös keskustaansa.
Lempäälä on leimallisesti liikenneväyläinfran pirstoma nauhataajama. Keskusta on kunnan asukasluvun kasvusta huolimatta vähäväkinen. Kulju ja Sääksjärvi ovat jatkaneet kasvuaan kauempana kuntakeskustasta.
Viime vuonna väkilukutilastossa Tornion ohittaneen Lempäälän keskustassa varsinkin radan itäpuoli on edelleen aika lailla tyhjää täynnä. Täydennysrakentamista ja tiivistämistä mahtuu läntiseen nykykeskustaankin.
Epäilen, että joko muinaisella kirjoittamattomalla tai peräti kirjoitetulla rakennustapamääräyksellä on ollut vahvasti sormensa pelissä Lempäälän nauhoittumiseen. Ennen vanhaan minkään muun rakennuksen katon ei koettu olevan soveliasta kurkottaa lähemmäksi taivasta kuin keskustassa sijaitsevan keskiaikaisen kivikirkon – ainakaan sen välittömässä läheisyydessä. Ikiaikaisen perinteen taisivat rikkoa vasta Lempäälän luontaiskylpylän tontille rakennetut kerrostalot 2000-luvun kynnyksellä. Kirkko on toisin sanoen pitkään ja sitkeästi pitänyt väkeä loitolla Lempäälässä.
Kirkonkellon soitto kiirii yhä kauas. Vaikka uusia kerrostaloja on kuntakeskustaan 2000-luvulla saatu, yhä edelleen profiililtaan kovin matala Lempäälän keskusta tervehtii pääraitilla saapujaa. Rakentaminen on ollut väljää, ei kovin viihtyisää idylliltään ja pienimuotoista.
Kuinka paljon vilkkaampi kaupanteko- ja asiointipaikka Lempäälän keskustasta olisi muodostunutkaan, jos asukkaiden olisi sallittu suuremmin joukoin ja aikaisemmin asettua asumaan korkeisiin kerrostaloihin myös aivan kuntakeskustaan?
Uutena paikkakuntalaisena sain vuonna 1989 kunnian osallistua Lempäälän kunnan 550-vuotisjuhliin Hakkarin kartanolla. Juhlan komea vuosiluku määräytyi Daavidin kapinan sovinnontekoasiakirjasta, jossa Lempäälän nimi mainitaan itsenäisenä pitäjänä tiettävästi ensimmäisen kerran. Nyt juhlistetaan sitä, että ikiaikaisesta seurakuntahallinnosta siirryttiin kunnallishallintoon Lempäälässä kesällä 1866 eli 150 vuotta sitten kunnallishallinnon perustavassa kuntakokouksessa. Siitä alkaen Lempäälässä olisi saanut rakentaa kirkkoa korkeampia rakennuksia.
Lempäälän lisäksi samana vuonna aloittivat toimintansa myös Halikon (nyk. Salo), Haukiputaan (nyk. Oulu), Jämsän (21 538 asukasta), Simon (3 237), Sotkamon (10 523), Säkkijärven (nyk. Venäjää, Lappeenrantaa ja Miehikkälää) ja Tervolan (3 202) kunnat.
