Jo varhaisessa vuorovaikutuksessa ihminen katsoo kasvoja. Kun äiti tai isä hymyilee kasvoillaan kohti vauvaa, vauva hymyilee takaisin. Jos vanhempi katsoo sivulle ja on ilmeetön, vauva hätääntyy ja yrittää herättää huomion millä keinolla tahansa, jotta saisi jälleen nähdä äitinsä kasvot, jotta tämä huomaisi hänet.
Samoin on vuorovaikutus Jumalan kanssa. Jumala kääntää kasvonsa meitä kohti, jotta tulemme nähdyiksi omana itsenämme ja murheidemme ja surujemme kanssa. Tulemme nähdyiksi Jumalan edessä. Jeesus on kokenut ristillä, että Jumala käänsi kasvonsa sivuun ja koki hylätyksi tulemisen. Ristillä Hän huusi tuskissaan, miksi Jumala hänet hylkäsi, mutta lopulta tuon kaiken seurauksena Jeesus voitti kuoleman. Jeesus koki sen, ettei meidän tarvitsisi kokea Jumalan hylkäystä. Tuon ristinkuoleman kautta hän sovitti syntimme.
Virressä 78 tuo sanotaan ytimekkäästi; ”En rakas Jeesus ymmärtää voi kärsimystäsi, vaan luotan, että sovitit myös minun syntini. Sä kuolit, että pääsisin Jumalan lapseksi ja taivaan tiellä seuraisin sinua, Herrani.” Niin, emme koskaan täysin voi ymmärtää, vaan meidän pitää luottaa ja uskoa. Mutta eihän elämä näin yksinkertaista tietenkään ihmisellä ole. Kyllä usein elämä pysäyttää, tulee murhetta ja surua ja vaikka tietää, että Jumala tuonkin näkee, epäusko silti pukkaa päälle ja omassa voimassaan koittaa ratkoa asioitaan väsymiseen asti. Kunnes taas muistaa, että asiansa voi viedä sinne Ristin juurelle ja jättää suuremmille harteille kuin omat ovat.
Jumalan kasvot voivat näyttäytyä myös auttavana lähimmäisenä, ystävänä joka kuuntelee meitä. Jumalan keinot ovat moninaiset, kunhan vain aina huomaisimme kaikki nuo keinot, joita Hän käyttää.
Eräs tarina kertoo tulipalosta, jossa pieni lapsi on yläkerrassa jumissa savun keskellä. Isä huutaa pihasta lapselleen, että hän näkee lapsen ja käskee hyppäämään käsivarsilleen. Lapsi vastaa hätääntyneenä, että hän ei näe isäänsä ja isä tuohon, että hän näkee ja se riittää. Niin lapsi hyppää ja pelastuu isänsä käsivarsille. Isä oli ottanut hänet vastaan. Pahassakin paikassa Jumala näkee, kun luotamme. Jumala katsoo meitä kohti.
Herran siunauksessa me pyydämme, että Herra kirkastakoon kasvonsa sinulle ja kääntäköön kasvonsa sinun puoleesi. ”Kuulkoon myös sinun äänesi, parantakoon sinut ja lohduttakoon sinua.” (Jörg Zingiä mukaellen)
Tom Haavisto
