Harvassa 21 000 asukkaan kunnassa on huvipuisto, lähes kaikki suurimmat vaatekauppaketjut ja lukuisia ravintoloita. Puhumattakaan kahviloista, urheiluliikkeistä, erikoispuodeista ja muotikaupoista.

Ei tätä kaikkea Lempäälässäkään olisi – ilman Ideaparkia.

Liikekaupunki on toiminut Lempäälän Marjamäessä kuuden ja puolen vuoden ajan. Kun kauppakeskus aloitti vuoden 2006 lopussa, epäilijöitä riitti. Ei uskottu, että asiakasvirtaa riittää. Suuruudenhullua, Toivo Sukarille naureskeltiin.

Nyt vuonna 2013 on selvä, että Ideapark on yllättänyt kriitikkonsa. Ostoskeskus seisoo paikallaan ja miltei jokainen liiketila on käytössä. Asiakkaita riittää; varsinkin viikonloppuisin parkkipaikkaa saa hakea ihan tosissaan.

Yhtiönä Ideapark pääsi ensimmäistä kertaa voiton puolelle vuoden 2010 tammikuussa päättyneellä tilikaudella, ja tulos on kasvanut kahdella sitä seuraavalla kaudella. Viime vuonna tuloskasvua ei syntynyt.

Virheliikkeet opettivat, mikä toimii ja mikä ei

Vuodet Ideaparkin ruorissa ovat opettaneet paljon kauppakeskusjohtaja Olli Gestraniukselle. Hän on ollut mukana miltei alusta asti ja nähnyt Ideaparkin kehittymistä lähietäisyydeltä. Nykyisessä tehtävässä Gestranius on toiminut nelisen vuotta.

– Aloitimme kovalla rähinällä loppuvuodesta 2006. Joulukuun kävijämäärä oli ihan tolkuton. Sitten vuoden 2007 alussa honeymoon alkoi olla ohi, ja tultiin perusarkeen.

Koska Ideapark laitettiin pystyyn kovalla vauhdilla, ei kaikkea ollut mietitty loppuun asti.

– Normaalisti kauppakeskuksen valmistumisessa kuluu idean syntymisestä sellaiset 7–10 vuotta. Ideapark valmistui kolmessa ja puolessa vuodessa.

Gestranius kertoo, että ensimmäisen vuoden aikana jouduttiin palaamaan perusasioiden äärelle. Kokeiltiin erilaisia painotuksia, konsepteja, tapahtumia ja tempauksia. Näin alkoi hahmottua, mikä toimii ja mikä ei.

Alkuvaiheessa etenkin pienten yrittäjien vaihtuvuus oli suuri. Virheliikkeitä tehtiin, luotiinhan  Ideaparkin konsepti tyhjästä eikä vertailukohtia juuri ollut.

– Esimerkiksi Vanha kaupunki on nyt hyvin erilainen kuin alussa. Silloin siellä oli kalakauppa, lihakauppa ja kasviskauppa. Haasteena oli sijainti. Jos nämä liikkeet olisivat olleet ruokakaupan vieressä, se olisi voinut toimia.

Konsepti on muuttunut suuresti

Alkuvaiheessa Ideaparkin ydinalueena ajateltiin olevan sisustus ja koti. Ideaparkista oli tarkoitus luoda valtakunnallinen sisustuksen keskittymä. Lähes koko yläkerta olikin huonekaluliikkeiden valtaama.

Tuolloin ei osattu arvata, että markkina ajautuu syviin vaikeuksiin tulevina vuosina.

– Koko toimiala on kokenut suuren murroksen viimeisten viiden vuoden aikana. Moni yläkerrassa olleista liikkeistä on mennyt konkurssiin. Sijainti täällä ei ole ollut ongelma, vaan yleinen tilanne alalla.

Sisustusalan vaikeuksiin vastattiin sisähuvipuisto Funparkilla, joka otettiin käyttöön viime vuoden kesäkuussa. Idea huvipuistosta on ollut kuitenkin olemassa jo vuodesta 2006. Gestranius uskoo, ettei huvipuisto ulkona olisi toiminut.

Viime vuosina Ideaparkin selkeimmäksi ykkösalueeksi on noussut muoti. Gestraniuksen mukaan kauppakeskuksesta löytyy muoti-sanan alle niputettavia liikkeitä kolmen hehtaarin verran – enemmän kuin esimerkiksi Koskikeskuksella on kokonaistilaa.

Gestraniuksen mukaan yksi Ideaparkin suurista haasteista on se, miten saada ihmisille tieto sittä, mitä kaikkea saman katon alta löytyy.

– Etäisyydet täällä ovat niin suuret. Havainnollistavaa on asettaa Ideapark Hämeenkadulle: se ulottuisi pituudeltaan rautatieasemalta lähes Keskustorille asti.

Luola oli suuri virhe

Ideaparkin alkuvaiheessa syyllistyttiin vauhtisokeuteen. Koko maailma kulki kovaa vauhtia ja kasvuun uskottiin. Uimahalli, hiihtoputki, automaailma ja hotelli – muun muassa näitä on Ideaparkin alueelle ideoitu. Kun kasvukausi katkesi lamaan, myös monet suurista hankkeista siirrettiin mappi ööhön.

Gestranius kuitenkin toteaa, että tällä hetkellä Ideapark on finanssinäkökulmasta varsin hyväkuntoinen.

– Jos ajatellaan, että mitä tässä on väärin tehty, on vastaus maan alle louhittu väestönsuoja.

– Se on varmaan koko Suomen taloushistorian erikoisimpia virheinvestointeja, kun puhutaan yksittäisten yrittäjien satsauksista. Siellä on tälläkin hetkellä 20 miljoonaa makaamassa nollatuotolla.

Suunnitelmia väestönsuojan varalle on kuitenkin olemassa. Tällä hetkellä todennäköisintä on, että osaan luolasta tehtäisiin suuri kriittisten tietojärjestelmien konesali.

– Esimerkiksi Googlen konesali Haminassa on nostanut Suomen kiinnostavuutta konesalien sijoittamiskohteena, ja kriittisten järjestelmien vaatimat vapaat kallioluolatilat ovat varsin harvassa. Ideapark on tässä sektorissa ihan kilpailukykyisessä asemassa.

Gestraniuksen mukaan konesalikäyttö olisi pitkällä aikavälillä liiketaloudellisesti varmin käyttötarkoitus.

Matkailussa on laajentumisen mahdollisuus

Entä tulevaisuus? Mihin suuntaan Ideaparkia viedään?

Gestranius sanoo, että yhtenä suuntana on matkailupalvelujen kehittäminen. Huvipuistoon halutaan panostaa, ja myös hotelli-idea on vielä suunnittelupöydällä. Tampereelle rakennetaan koko ajan uusia hotelleja, joten kilpailu sillä saralla on kovaa.

– Yksi mahdollinen idea voisi olla Omena-hotellin kaltainen huokeampi vaihtoehto.

Suuri haaste on Marjamäki alueena. Ideaparkin ympärille ei ole kehittynyt sellaista palvelukeskittymää, jota alun perin odotettiin. Gestraniuksen mukaan vahvat yhteistyökumppanit samalla alueella tukisivat myös matkailunäkökulman kehittämistä.

Entä mitä Ideaparkista itsestään vielä puuttuu?

– Ainakin kodinelektroniikan iso toimija. Lisäksi tänne on toivottu vaatekauppaa vähän varttuneemmalle väelle. Seniorit ovat meille erittäin merkittävä asiakasryhmä. Siinä on iso potentiaali.

Ideapark syntyi nopeasti ja kivuttomasti

Kymmenen vuotta sitten Lempäälän kunnassa oltiin äimän käkenä. Että tännekö rakennettaisiin valtava ostoskeskus?

Liikemiehet Toivo Sukari ja Toni Virkkunen olivat juuri esitelleet kuningasideansa, Ideaparkin, liikekaupungin kunnan sisällä.

Ensimmäinen yhteydenotto kuntaan tehtiin 21. toukokuuta vuonna 2003. Sitten alkoi tapahtua – ja nopeasti. Ideaparkin avajaisia nimittäin vietettiin jo joulukuussa 2006.

Näin jälkikäteen Lempäälän kunnanjohtaja Olli Viitasaari ihmetteleekin, kuinka vikkelästi ostoskeskus lopulta valmistui.

– Suunnitelmat eivät olleet läheskään valmiit tuolloin vuonna 2003, ja silti noinkin iso kauppakeskus saatiin rakennettua kolmessa ja puolessa vuodessa.

Neuvotteluja Sukarin kanssa käytiin alkukesän 2003 aikana, ja päätös aloittaa suunnittelu lyötiin lukkoon elokuussa.

–  Se oli suora maakauppa, ei tehty mitään aiesopimuksia. Hanke lähti heti käyntiin. Aluksi suunnitelmissa oli tehdä huomattavasti pienempi kauppakeskus. Rakennuksenkin piti olla vain yksikerroksinen, Viitasaari muistelee.

Liian pientä ei kannata rakentaa

2000-luvun alussa valmistunut Pirkanhovi toimi hälyttävänä esimerkkinä.

–  Huomattiin jo alkuvaiheessa, että liian pientä ei kannata lähteä tekemään, muistelee Lempäälän kunnan teknisen toimen suunnittelupäällikkö Timo Nevala muistelee.

Lempälän Kehitys Oy:n toimitusjohtaja Kari Löytty on samaa mieltä. Hänen mukaansa puolet pienempi kauppakeskus ei olisi ollut kyllin kiinnostava houkutin. Se ei vetäisi tarpeeksi väkeä Lempäälän ulkopuolelta.

– Kauppakeskuksen pitää tarjota elämys. Elämyksellisyys oli mukana alusta asti, kun Ideaparkiin alettiin suunnitella Keskusaukiota ja Vanhaa kaupunkia.

Ennakkoluulottomalla asenteella Ideaparkin rakennustyöt saatiin käyntiin nopeasti.

Vuoden 2004 kesällä tehtiin lopullinen rakentamispäätös. Kuokka maahan laitettiin tammikuussa 2005, ja vajaassa kahdessa vuodessa pytinki oli pystyssä.

Timo Nevala haluaa painottaa, että Ideaparkilla oli kaikki luvat ja kaavat koko ajan kunnossa. Tällä saralla mitään ongelmia ei ollut. Pirkanmaan ympäristökeskus haki rakennusluvan purkua korkeimmalta hallinto-oikeudelta vielä siinä vaiheessa, kun rakennus oli jo melkein valmis. Vastaus tuli nopeasti takaisin: aihetta ei ole.

Ideaparkin ovet avattiin 2006 joulukuussa.

Lempäälän keskusta ei tyhjentynytkään

Lempäälän kunnassa ollaan vahvasti sitä mieltä, että Ideapark ei ole vienyt Lempäälästä juuri mitään. Päinvaston. Lempäälän Kehitys Oy:n toimitusjohtaja Kari Löytty painottaa, että kauppakeskus on ehdottomasti kasvattanut taloudelliseta kokonaiskakkua.

– Esimerkiksi Aamulehden teettämä Vaikutusaluetutkimus osoittaa, että Ideapark on vain tuonut lisää Lempäälään, ei vienyt, sanoo Löytty.

Alussa peloteltiin, että Ideapark tyhjentää Lempäälän keskustan. Viitasaaren mielestä tätä ei ole havaittavissa.

– Tietysti on vaikea sanoa, olisiko täällä enemmän kaupallista tarjontaa, jos Ideaparkia ei olisi tullut. Ei täällä ainakaan palvelut ole juuri vähentyneet.

Viitasaari toteaa, että keskustan ongelma on ennemminkin Lempäälän nauhamainen rakenne. Kuljulaiset ja sääksjärveläiset eivät pahemmin asioi keskustassa.

Yksi selvä mittari Ideaparkin vaikutuksesta on yritysten ja työpaikkojen kasvu kunnassa. Ideaparkissa on toista tuhatta työpaikkaa. Kauppakeskittymä on myös vetovoimatekijä asukkaiden näkökulmasta. Kun Sukarin muualle Suomeen suunnitellut Ideapark-hankkeet kaatuivat, yhdistetään Ideaparkin nimi ainoastaan Lempäälään, mikä on kunnan kannalta myönteinen asia.

Myös matkailukohteena Ideapark on huomattava. Lempäälän kunnan teknisen toimen suunnittelupäällikkö Timo Nevala kertoo, että Lempäälä on matkailutaseessa Pirkanmaan kakkonen heti, Tampereen jälkeen. Näin on suurilta osin Ideaparkin vuoksi.

– Ideaparkissa käy noin kahdeksan miljoona ihmistä vuodessa. Varmasti moni heistä tulee yli 100 kilometrin päästä, Nevala sanoo.

Kunta ei usko, että Ideapark vaikuttaa työn alla olevaan keskustan kehittämiseen ainakaan negatiivisesti. Ideaalitilanteessa Ideaparkin ostovirtoja pystyttäisiin suuntaamaan Lempäälän keskustaan päin.

–  Yksi ratkaisu tähän voisi olla majoitukseen panostaminen, esimerkiksi hotelli, sanoo Viitasaari.