Maakunta- ja sote-uudistus koskettaa tavalla tai toisella liki jokaista toimijaa Pirkanmaalla. Pirkanmaan Osuuskaupan toimitusjohtaja Timo Mäki-Ullakko arvelee, että tulevaisuudessa isojen kauppojen yhteydessä toimii myös sote-palvelupisteitä. Aito Säästöpankin toimitusjohtaja Pirkko Ahonen odottaa, että yhteiskunnan tärkeät uudistukset vihdoinkin toteutuisivat, sillä ratkaisemattomina olevat asiat pysähdyttävät muun kehityksen. Vauraus Suomi Oy:n toimitusjohtaja Elisa Saarinen kantaa huolta yhteiskunnan ennustettavuudesta sekä poliitikkojen ja politiikan uskottavuudesta.
Maakunta on tiukasti Pirkanmaan Osuuskaupan hanskassa.
– POK:lla on maakunnassa kattava palveluverkosto. Meillä on noin sata kauppaa, toimitusjohtaja Timo Mäki-Ullakko sanoo.
Hänen mukaansa POK:n toiminta-alue on hyvin moni-ilmeinen. Tampereen ydin on maakunnan ainoa urbaani keskusta. Keskuskaupungin ja kehyskuntien muodostama alue on vahvan kasvun kehtoa. Valkeakoski ja Sastamala ovat isohkoja keskuksia maakunnassa. Pirkanmaalla on lisäksi monta elinvoimaista taajamaa.
Mäki-Ullakko on vakuuttunut siitä, että maakunnan asukasluvun kasvu johtaa POK:ssa uusien kauppojen avaamiseen.
– Isojen kauppojen yhteydessä on tulevaisuudessa luontevaa tarjota muun muassa sote-palveluita.
Toimitusjohtajan mukaan kaupan tulevaisuuden haasteet liittyvät digitalisaatiossa mukana pysymiseen ja globaaliin kilpailuun vastaamiseen.
– Olemme myös iso työnantaja. Palkkalistoillamme on liki 3 000 ihmistä, hän kertoo.
Mäki-Ullakon mukaan POK:n suuri vastuullisuuspanos on työllistää normaalien kesätyöntekijöiden lisäksi 700 14–17-vuotiasta nuorta kesätöihin kahden viikon ajaksi. Tämä on monelle nuorelle ensimmäinen työpaikka.
Pirkanmaalaisuutta korostaa se, että osuuskaupan valikoimissa on noin tuhat paikallista tuotetta. Tätä toimitusjohtaja pitää erittäin merkittävänä asiana.
POK jakaa bonuksina asiakkailleen liki 30 miljoonaa euroa vuodessa. Mäki-Ullakon mukaan myös loppu tuloksesta jää kotimaakuntaan.
Vaikutukset välillisiä
Voimakkaasti kasvavan ja maakunnalliseksi rahalaitokseksi pyrkivän Aito Säästöpankin toimitusjohtaja Pirkko Ahonen sanoo, etteivät maakunta- ja sote-uudistus vaikuta suoranaisesti pankin elämään.
– Mutta välillisesti kyllä koskettavat, hän lisää.
– Jos yhteiskunnan isot asiat ovat ratkaisemattomassa vaiheessa, muu kehitys pysähtyy, kun odotetaan jotain suurta tapahtuvaksi, Ahonen harmittelee.
Pankkiirin mielestä Pirkanmaa on mahdollisuuksien maakunta.
– Maakunta on lähes kokonaan kasvualuetta. Pirkanmaalla on monimuotoinen yrityspohja, jolla on taloutta elvyttävä vaikutus. Täällä on paljon opiskelijoita, joten työvoiman saatavuus on hyvä. Asuntorakentaminen on valtakunnallisesti tarkasteltuna vireää, Ahonen pohtii.
– Ihmisten varallisuus kehittyy suotuisasti.
Ahosen mielestä Pirkanmaan tarjoamat toimintaedellytykset ovat maan parhaat.
– Pääkaupunkiseutu on maakuntaamme isompi ja moniulotteisempi niin vahvuuksineen kuin heikkouksineenkin. Pirkanmaan kunnissa on hyviä, rohkeita ja eteenpäin katsovia kuntapäättäjiä, joiden tahtotilana on pitää maakuntaa Suomen veturina. Tämä on menestyvä maakunta, hän luonnehtii.
Toimitusjohtaja seuraa ihaillen niin Tampereen kuin kehyskuntien vahvaa kehittymistä.
Uskottavuutta vahvistettava
Vauraus Suomi Oyj:n tamperelainen toimitusjohtaja Elisa Saarinen näkee, että yhteiskunta tarvitsee maakunta- ja sote-uudistuksen.
– Pelottavinta on se, jos perusterveydenhuoltoa ei rakenneta uudelleen. Terveydenhuolto on ajautunut sellaiseen kriisiin, jossa on vain akuuttia hätää. Meillä hoidetaan pääasiassa vain sairauksia. Painon olisi oltava ennaltaehkäisevässä hoidossa ja neuvonnassa kuten lapsien neuvolatoiminnassa on, hän miettii.
– Kysymykseni siis kuuluu, mikä tämän pattitilanteen räjäyttää, jos sotea ei tule. Jotakin pitää silti tehdä.
Saarinen nostaa päivänvaloon politiikan uskottavuuden.
– Maakunta- ja sote-uudistusfarssi vahvistaa valitettavasti kansalaisten uskoa siihen, ettei valtakunnan politiikka tee yhteiskunnasta ennustettavaa. Poliitikot ja politiikka eivät ole uskottavia. Saamme varmasti madon luvut tältä saralta, hän sanoo.
Pirkanmaahan kuuluu tällä hetkellä 22 kuntaa ja tulevaisuudessa yksi enemmän, kun Kuhmoinen siirtyy Keski-Suomesta Pirkanmaahan.
– Kunnat ovat erilaisia. Siksi kannatan systeemiä, jossa maakunnassa on laskennalliset rasitteet. Samalla tavalla kuin järjestelmä koskee terveydenhuoltoa, sen on koskettava myös kaikkia muita verovaroin tuettavia palveluja. Näin voimme tasoittaa kuntien välisiä eroja ilman, että jokin kunta päättää esimerkiksi koulutuksen tai vanhustenhuollon säästöistä, Saarinen perustelee.
Koko Suomen ja myös Pirkanmaan tulevaisuuden nimissä väestökehitys on saatava suotuisalle uralle.
Saarisen mukaan väestölliset haasteet karkaavat käsistä, jos maan rajat ovat kiinni.
– Syntyvyyden kasvu ei voi enää korjata tätä ongelmaa. Tänne on saatava lisää väkeä. Yhteiskuntapolitiikkamme on hakoteillä: täällä tuetaan työikäisiä ihmisiä jäämään kotiin samalla kun eläkkeenmaksajat käyvät vähiin, hän herättelee.
