Kurjen maatilalla Vesilahdella on käynnissä kokeilu, jolla halutaan pelastaa suomalaisen maatalouden tulevaisuutta ja auttaa maapalloa. Kurjen maatila ja Kurkirahasto ovat perustaneet Maanhaltijat-joukkorahoituskampanjan, jolla pyritään kehittämään sosiaalinen yhteisö maatalouden ympärille, ja kasvattamaan ja tehdä maan omistamisesta helpompaa.
Kurkirahaston joukkorahoituskampanjassa pääsee osaksi kestävämmän maatalouden ajatusta. Rahaston omistamia maita viljellään biodynaamisesti. Kurkirahaston takana olevat toimijat kokevat biodynaamisen viljelyn olevan iso osa tulevaisuuden maatalouden ratkaisua.
– Maanhaltijoiden isoin motiivi on turvata tulevaisuutta ja kytkeytyä osaksi maatalouskulttuuria. Konkreettisesti maanhaltijat pääsevät mukaan osallistumaan Kurkirahaston tapahtumiin, kursseihin ja toimintaan, juuri olimme yhdessä istuttamassa uutta Mahdollisuuksien Puutarhaamme yhteisvoimin, kertoo Kurkirahaston Sari Kalliokoski.
Kurkirahaston omistamat maat vuokrataan Kurjen maatilan viljelijöille Ira ja Ari Hellsténille, jotka viljelevät biodynaamisesti tilansa ja Kurkirahaston maita Vesilahden Rautialassa.
– Tämä on vähän kuin suojellaan metsiä yhteisellä omistamisella. Säilytämme maata ja sitä viljellään ympäristönäkökulmasta kestävästi ja viisaasti, ja maasta saadaan tärkeitä alkutuotteita, pohtii Kurkirahaston Timo Kalliokoski.
– Ajatus maanhaltijuuden perustamiseen lähti, kun Kurjen tilan viereiset maat tulivat myyntiin. Tila oli jo viljellyt niitä biodynaamisesti. Keksimme tämän tavaksi saada maat jatkossakin samanlaisen viljelyn alle. Maanhaltija-projekti alkoi 2018 huhtikuussa, ja maakauppa toteutui tämän vuoden helmikuussa, Sari Kalliokoski taustoittaa.
Tällä hetkellä maanhaltijoita on hieman yli 200. Varsinaista rajaa ei ole, kuinka paljon heitä voisi olla. Maanhaltijuuden tarkoitus on saada viljelymaata yhteisomistukseen, ja maata viljellään sitten halutulla tavalla, Kurkirahaston kohdalla biodynaamisesti.
– Haluamme luoda sosiaalisen ringin, mahdollisuuden kokea yhteyttä alkutuotantoon osallistumalla talkoisiin tai vaikka vain ihailemalla kukkapeltoa. Pienin summa on 50 euroa, jolla pääsee mukaan, ja ylärajaa ei ole, Sari Kalliokoski luettelee.
Biodynaamisen viljelyn ajatuksena on sitoa maaperään hiiltä, ja sillä tapaa auttaa ilmastoa.
– Uudistavan maatalouden ydinajatus on, että kasvatetaan maaperän humusta ja hiiltä sidotaan maahan. Se on konkreettinen ilmastoteko, eikä tarvitse ahdistua. Tällaisen tilan tavoite on, että se tuottaa itse kaikki tarvitsemansa, Timo Kalliokoski avaa biodynaamisen viljelyn ajatusta.
Viljelijä Ira Hellstén kertoo, että hän koki ilmastoahdistusta nykytilanteesta.
– Juuri sen vuoksi ryhdyin viljelijäksi. Pystyy vaikuttamaan aivan alkukohtaa ketjua, ja tekemään todellisia, konkreettisia tekoja.
