Tampere aikoo hakea Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuonna 2026. Pääkuntakumppanina Tampereella on Mänttä-Vilppula, mutta tämän lisäksi se tekee töitä yhteensä 15 kunnan kanssa, joihin myös Lempäälä ja Vesilahti kuuluvat. Suomen aikaisempia kulttuuripääkaupunkeja ovat olleet Helsinki vuonna 2000 ja Turku vuonna 2011.
Tampereen lisäksi kulttuuripääkaupungiksi haluavat Oulu ja Savonlinna. Kilpailu kolmen kaupungin välillä ratkeaa vuoden 2021 aikana ja voittajan valitsee EU-komission asettama kansainvälinen, puolueeton asiantuntijaraati.
– Raadin jäseniin ei saa ottaa yhteyttä, eikä yrittää vaikuttaa, kertoo tuotantokoordinaattori Sipriina Ritaranta.
Hakuprosessi kulttuuripääkaupungiksi on melkoisen pitkä. Varsinainen hakemus kirjoitetaan syksyllä 2019 ja parhaillaan kerätään kuntalaisten ideoita, ajatuksia ja näkemyksiä siitä, millainen tulevaisuuden kulttuuripääkaupunkialue voisi olla. Hankkeen tarkoituksena on kohottaa pirkanmaalaisten elämänlaatua kulttuurin keinoin. Tavoitteena on myös lisätä tamperelaista ja pirkanmaalaista kulttuuri-ilmaisua, tukea kuntalaisten omaa kulttuurin tuottamista ja osallistumista sekä lisätä koko Pirkanmaan kansainvälistä näkyvyyttä.
– Hakemukseen pitää sisällyttää strategista toimintaa ja eurooppalaista ja kansainvälistä vuoropuhelua, Ritaranta kertoo.
– Lisäksi edellytetään paikallisen väestön ja kansalaisyhteiskunnan osallistumista hakemuksen laatimiseen ja myöhemmin sen toteuttamiseen.
Mukaan päätyvät teemat valikoidaan kaikista esitetyistä ajatuksista. Hankkeessa mukana oleva työryhmä on muun muassa kiertänyt kevään ja alkukesän aikana kaikissa yhteistyökunnissa kuulemassa kuntalaisia. Tällainen tilaisuus järjestettiin myös Lempäälässä 18. kesäkuuta. Lisäksi ideoita kerätään verkkokyselyillä ja ideapisteiden avulla.
– Tavoitteena on tehdä kulttuuriohjelma, joka katsoo eteenpäin ja luo jotakin ihan uutta. Hanke pyrkii myös lisäämään sosiaalista osallisuutta ja kuntalaisten yhtäläisiä mahdollisuuksia päästä osallisiksi kulttuurista, Ritaranta kertoo.
Mitä sitten on kulttuuri? Lyhyesti ilmaistuna se on kaikkea ihmisen toimintaa, ei pelkästään korkeakulttuuria.
– Kulttuuri voi olla urheilua, saunomista, puistoissa oleskelua ja vaikka askartelua, Ritaranta miettii.
– Jos Tampere valitaan kulttuuripääkaupungiksi, Pirkanmaalla tullaan järjestämään niin isoja kuin pieniä tapahtumia, joista osa on paikallisia, osa vahvasti kansainvälisiä. Saman tien, kun voittaja on selvillä, kilpailu kolmen kaupungin välillä loppuu ja ryhdytään puhaltamaan yhteen hiileen. Valituksi tuleva kaupunki edustaa koko Suomea maailmalla.
Tampereen osalta hankkeen budjetti on tänä vuonna 542 000 euroa. Mänttä-Vilppulan osallistuu hankkeeseen 108 000 eurolla ja muut mukana olevat kunnat yhteensä 193 000 eurolla. Lempäälän ja Vesilahden osalta tämä tekee noin 80 senttiä kuntalaista kohden.
Voitto toisi Tampereelle ja ympäryskunnilla merkittäviä tuloja.
– Turussa arvioitiin, että pelkästään matkailutuloa saatiin kulttuuripääkaupunkivuonna huimat 300 miljoonaa euroa, Ritaranta sanoo.
Lempäälässä järjestetyssä tilaisuudessa keskusteltiin muun muassa siitä, mitkä olisivat Lempäälän omat aiheet ja teemat, jotka pitäisi nostaa esiin hakemuksessa. Kuntalaiset ehdottivat muun muassa vanhan Piippotehtaan muuttamista kulttuuritaloksi, talvitapahtuman järjestämistä ja ulkotoimintapaikkojen rakentamista nuorille. Lisäksi ideoitiin veden ympärille rakentuvaa festivaalia, jolla tuotaisiin esiin Suomen puhtaita vesistöjä, luontoa ja talviliikuntamahdollisuuksia.
Euroopassa on aina kaksi kulttuuripääkaupunkia yhtä aikaa. Vuoden 2026 toisena kulttuuripääkaupunkimaana toimii Slovakia.
