Historian sivuja on helppo selailla taaksepäin ja huomata, miten asiat ovat olleet ennen. Siihen riittää on pelkästään vanhojen paikallislehtien tarkastelu.
Melko helppoa on myös aavistaa lähitulevaisuutta, mihin nykyiset kehityskäyrät ovat sojollaan ja millaiset ovat yleiset talousnäkymät.
Vaikeinta ja samalla mielenkiintoisinta onkin luoda tulevaisuudenkuvia kauemmas. Kesätoimittajaksoni lopuksi, Lempäälää neljä kuukautta tiivistii tarkkailleena, yritän maalata tuokiokuvaa 20 vuoden päähän vuoteen 2039.
Kun saavun junalla keskustaan, saavun pikku-Bostoniin. Mikäs se sellainen on? Lempäälän keskustassa on urbaania kaupunkieloa, selvästi enemmän kuin nyt. Meno on nykyistä kansainvälisempää ja asukkaat enemmän pakkautuneet keskusta-alueelle.
Liike-elämä on viihteellistynyt ja kerrostalojen määrä hurjasti kasvanut. Samalla kuitenkin löytyy rauhallista vihreää virkistysaluetta yhä keskustasta, kanavaan ja Myllyrantaan ei ole isosti kajottu 20 vuodessa.
Pikku-Bostonissa on isomman metropolin tuntua, mitä paikka oikeasti olisikaan. Se tarkoittaa sitä, että se ei ole alueen ykkösalue, koska Tampere jyllää pohjoisessa, aivan kuin New York Yhdysvaltojen itärannikolla, mutta varteenotettava kakkonen.
Lempäälän asukasluku on yli 35 000. Tänne on muuttanut suuri joukko opiskelijoita, ja se on myös tuonut yllä mainittua yöelämää keskustaan. Lempäälä on halvempi ja lähellä oleva ratkaisu Tampereella opiskeleville. Sitä auttaa se, että junat pysähtyvät myös Hakkarissa, Kuljussa ja Sääksjärvellä. Samalla työmatkailu tapahtuu lähes pelkästään junan kyydissä Lempäälästä Tampereelle.
Kirkkojärvi ja Ahtialanjärvi ovat laajentuneen keskusta-alueen sisäjärviä. Komea silta vie Hauralaan, jonne on kohonnut hurjasti omakotitaloja ja trendikkäitä kerrostaloalueita. Asutus on laajentunut myös pelloille Lidliä ja Hääkiveä vastapäätä.
Pohjoisemmassa Sääksjärvi on kasvanut kiinni Tampereeseen, ja Ratikka tuo Sääksin jalkapallostadionille, jolle on rakennettu kunnon katsomot kentän ympäri.
Koska asukasmäärä nousee, myös koulujen kapasiteetti huutaa jatkossakin. Neljäs yläkoulu on juuri perustettu Kuljun alueelle. Lempäälään on tullut myös ammattikorkeakoulu, kun lukion ja ammattikoulun kampus on laajentunut. Myös se lisää opiskelijoiden määrää.
Miltä näyttää urheiluelämä? Lempäälässä on yksi joukkue miesten tai naisten palloilulajien pääsarjassa. Se voi olla naisten futis tai joku tuo viisasten kiven ja nostaa koripallon henkiin. Lempäälästä löytyy myös historian ensimmäinen E-urheilun olympiakultamitalisti, joka on päässyt harjoittelemaan Liikuntaparkin ja Ideaparkin E-urheilutiloissa.
Mikä sitten on huonosti? Se on paljon vaikeampaa hahmotella kuin positiiviset tulevaisuuskuvat. Veroaste kasvaa entisestään, suuret panostushankkeet pakottavat siihen. Siinä(kin) olemme Suomen kärkipäässä. Suuruuden ekonomia jyllää: pieniä kouluja ei enää ole.
Lopuksi näkökulma paikallislehteen: Se on siirtynyt kokonaan verkkoon, jossa ei enää ole kirjoitettuja juttuja. Toimittajat puhuvat videoilla kaikki tekstinsä ja älylaitteesta voi seurata päivittäin livelähetyksenä Lempäälän-Vesilahden televisiouutisia.
