Julkisuudessa on nyt kovasti puhuttu kuntien talousahdingosta, mikä todennäköisesti näkyy jollakin tasolla rahapulana, myös Lempäälässä. Kuntaveron nostokin on vilahdellut uutisissa.
En lähde tässä oman kuntamme taloudellista tilaa kommentoimaan tai arvailemaan tulevaa, mutta halusin jakaa suorittamani laskennalliset tutkimukset siitä, minkälaisia vaikutuksia kuntaveron korotuksesta olisi.
Esimerkiksi 0,5 %:n nosto lisäisi karkeasti arvioiden kunnan tuloja vuositasolla n. 2 miljoonaa euroa.
Laskin verottajan verokorttilaskurilla muutamia suuntaa antavia summia veronpidätykseen eri tuloluokissa, ilman mitään erillisiä vähennyksiä, mitä kullakin veronmaksajalla voi olla, asuntolainan korkovähennykset tai omavastuun ylittävät työmatkakulut jne.
Laskuriin syötin siis vain vuositulon, palkasta perittävän ja verotuksessa vähennyskelpoisen tyel- ja tvm-maksun osuuden oman ikäni mukaisella prosentilla laskettuna, ei puolisoa, ei lapsia, ei kirkollisverovelvollinen, olettaen, että kussakin tuloluokassa kunnallisveron 0,5 %:n nosto näkyy suoraan (mitä se ei välttämättä tee, sillä kunnallisveron osuus veroista lisääntyy tulojen lisääntyessä, mutta laskuria sille ei kyllä löytynyt ja vaikka kuinka exceleistä pidänkin, en sellaista laskelmaa kuitenkaan nyt rakentanut) ja vaikutukset kunkin tuloluokan nettotuloon olivat seuraavat:
– eläke, vuositulo 12 000 €, veroprosentti nyt 9 %, noston vaikutus n. 5 €/kk
– palkka, vuositulo 18 000 €, veroprosentti nyt 4,5 %, noston vaikutus n. 8 €/kk
– palkka, vuositulo 24 000 €, veroprosentti nyt 10,5 %, noston vaikutus n. 10 €/kk
– palkka, vuositulo 42 000 €, veroprosentti nyt 20,5 %, noston vaikutus n. 18 €/kk
– palkka, vuositulo 54 000 €, veroprosentti nyt 25 %, noston vaikutus n. 23 €/kk
– työttömyyspäiväraha, vuositulo n. 8 900 €, veroprosentti nyt 16,5 %, noston vaikutus on n. 3,70 €/kk.
Tässä siis muutama melko konkreettinen esimerkki ”pelottavasta” ajatuksesta, eli verojen nostosta. Suhteellisuuden huomioon ottaen tämä vaikuttaisi suurempien tuloluokkien toimeentuloon kaikkein vähiten, mutta ei kovin kohtalokkaalta vaikuta myöskään pienemmissä tuloluokissa. Kelan maksamien erietuuksien verotus ei minulle tosin ihan auennut, vaikka yritin tutkia asiaa Kelan sivuilta; siellä ilmoitettiin esimerkiksi työttömän peruspäivärahasta veroprosentiksi vielä enemmän kuin mitä Vero.fi -laskurissaan antoi, eli eri etuuksien verot voivat olla hyvinkin erisuuruiset kuin tässä esimerkissäni.
Mainittakoon lopuksi vielä nämä faktat: pääomatuloista maksetaan veroa vain valtiolle, ja yritykset maksavat tuloksestaan yhteisöveroa, josta saa oman osansa sekä valtio, että kunnat, mutta näiden verotukseen ei kunnallisveron nostot tai laskut siis vaikuta.
Nina Söderholm
Vasemmistoliiton Lempäälän kunnallisjärjestö ry,
varavaltuutettu
