Palmusunnuntai virittää meidän hiljaiseen viikkoon, Jeesuksen kärsimysviikko alkaa. Tulevan sunnuntain evankeliumitekstit kertovat samasta tapahtumasta kuin ensimmäisen adventin tekstit. Jeesuksen julkinen toiminta tähtäsi alusta lähtien hänen elämänsä viimeisiin päiviin.
Tänä vuonna vietämme kaikki erilaista paastonaikaa, osa harkiten ja kaikki tahtomattaan, kun koronavirus saapui ravistelemaan meidän kaikkien arkea. Paastonaikana on kristillisessä perinteessä pyritty arvioimaan omaa elämänmenoa ja asettamaan asioita uuteen arvojärjestykseen. Tarkoitus olisi hiljentyä itsensä rakentamiseen, että saavuttaisimme pääsiäisen ilon pidättäydyttyämme ensin huvittelusta, liiasta työn teosta ja vierailujakin pitäisi paastonaikaan vähentää. Koronavirus on vienyt meidät eräänlaiselle matkalle, jonka kestoa ja määränpäätä ei tiedä vielä kukaan.
Mieli on levoton ja media suoltaa kaikenlaisia uhkakuvia. Vesilahdessa on paikkakunnan kuuluisa yhteisöllisyys ja me-henki noussut uusiin ulottuvuuksiin, kun kunta, seurakunta ja kunnan kauppiaat ojensivat pikavauhtia auttavan kätensä ikäihmisten ja riskiryhmien suojelemiseksi kauppakassipalvelun avulla. Naapuriapukin on taas enemmän arvossaan. Tänä paastonaikana olemme vähentäneet fyysistä läheisyyttä ja lisänneet henkistä yhteydenpitoa. Se on kiireiselle nykyihmiselle hyvä muistutus siitä, että kaikista täytyy pitää huolta ja tulla samalla ulos omasta, tutusta kuplasta, kun menemiset ovat minimissä harrastusten ja luottamustoimien ollessa tauolla.
Virsi 15. eli adventtilaulu kertoo Jeesuksen saapumisesta Jerusalemiin aasilla ratsastaen. ”Tiellä ken vaeltaa, ken aasilla ratsastaa? Maahan on laskettu vaatteita, lehtiä oksia.” Jeesus kulkee rinnallamme tänäkin keväänä, kun odotamme hiukan erilaista pääsiäistä, huolestuneina ja tietämättöminä tulevasta. Pienet ilot täytyy nyt saada arkipäivän mukavista asioista ja muistaa, että tämäkin pelottava, yhteinen vaellus loppuu kerran. Vaikka pienet virpojat joutuvat palmusunnuntaina jättämään retkensä tekemättä, voimme silti virpoa vaikkapa virtuaalisesti nykytekniikalla tai ilahduttaa yksinäisiä karanteenilaisia puhelinsoitolla. ”Jeesus, sä Herramme, sua seurata tahdomme. Kanssamme kulje eteenpäin, yhdessä, yksittäin.”
Anna-Maija Kurki, Vesilahti
