Huomioni kiinnittyi tässä lehdessä julkaistuun Lempäälän kunnan ilmoitukseen, joka koski asemakorttelin kaavamuutosta. Kyse on siis kirkon ja rautatieaseman välisestä alueesta. Ilmoituksen mukaan vanhat rakennukset korvataan uudisrakentamisella, jonka kerrosluku vaihtelee kuudesta kahteentoista. Hetkinen! Nyt oli pakko lukea teksti uudelleen, mutta se ei auttanut. Siinä tosiaan luki, että rakennukset voivat kaavan mukaan olla 12-kerroksisia!
Jatkoin sentään aamukahvin juontia rauhallisin mielin, kun ajattelin, että kaavahan antaa vain mahdollisuuden tuollaisiin pilvenpiirtäjiin. Eikä kai täällä niin hulluja olla, että Lempäälän keskustaan pystytettäisiin tuon korkuisia, kirkkoa korkeampia rakennuksia.
Aamulehden kuntakierros-sivuilla kerrottiin Lempäälän asioista. Jutusta kävi ilmi, että kyse ei ole vain mahdollisuudesta, vaan alue ollaan tosiaan muuttamassa Manhattaniksi. Kaavoitusarkkitehdin mukaan ydinkeskustaan on tulossa tiivistä, keskustamaista rakennuskantaa. Pienenä myönnytyksenä todettiin, lähimpänä kirkkoa on ”vain” kuusikerroksinen rakennus. Asemakaavan muutosehdotus on vielä vappuun asti nähtävillä, joten kehotan kuntalaisia tutustumaan siihen ja muodostamaan oman kantansa asiaan.
Varsinkin näinä korona-aikoina tuntuu oudolta viime vuosien trendi tiiviistä rakentamisesta. Tässäkin asemakaavassa on ajateltu tunkea 323 (aika tarkasti ennakoitu!) ihmistä alle hehtaarin kokoiselle alueelle. Maalaispitäjässä olisi varmasti tilaa väljempäänkin asumiseen. Sitä paitsi kyselyiden mukaan useimmat suomalaiset haluavat tilaa ympärilleen. Se piirre on tainnut muuten pelastaa meidät tässä pandemiakriisissä kaikkein pahimmilta seurauksilta.
Lähihistoriassa on ollut monia muitakin vahingollisia trendejä. Energian säästämisen vieminen äärimmäisyyksiin asti on pilannut monta rakennusta. Kun haluttiin rakentaa niin, että lämpöä ei varmasti karkaisi yhtään hukkaan, jouduttiin ojasta allikkoon. Homerakennusten korjaaminen käyttökelpoisiksi on maksanut moninkertaisesti energiansäästöön verrattuna.
Yksisilmäinen vouhotus on näkynyt myös liikennekeskustelussa. Vielä muutama kuukausi sitten vannottiin pelkästään julkisen liikenteen nimiin. Yksityisautoilijoita pidettiin melkein rikollisina. Tällä hetkellä oma auto taitaa olla kaikkein turvallisin liikkumismuoto.
Tässä lehdessä oli viime viikolla otsikko ”Lempäälän tilivuosi 2019 ylijäämäiseksi”. Toivottavasti lukijat perehtyivät asiaan tarkemmin eivätkä luottaneet liikaa otsikkoon. Se on sinänsä kirjanpidollisesti totta, mutta mitä on yli kahdeksan miljoonan euron ylijäämän takana? Vesiliikelaitoksen yhtiöittäminen Lempäälän Vesi Oy:ksi tuotti kirjanpitoon 25 miljoonan euron laskennallisen myyntivoiton. Huomatkaa sana laskennallinen. Se ei muuta tosiasiaa, että Lempäälän kunnan perustoiminnan tulos jäi alijäämäiseksi peräti 2,5 miljoonaa euroa. Samalla meidän jokaisen kuntalaisen osuus kunnan veloista kasvoi yli 450 euroa ja oli vuoden vaihteessa 3 690 euroa. Ei hyvältä näytä, kun koronakriisi tulee varmasti lisäämään kustannuksia tänä vuonna.
Kirjoittaja ihmettelee pilvenpiirtäjiä
