Eräänä päivänä nokialainen romualan yrittäjä ja kahden lapsen äiti Satu Hallinen tajusi, että asiakkaita on palveltava silloinkin, kun lapset ovat kipeänä. Hätätilanteiden varalle syntyi metalliromuja kierrättävän Romukioskin ensimmäinen itsepalvelupiste.
Romukioskin Hallinen perusti Lempäälään vuonna 2017, sillä hän halusi poistaa kuilun asiakkaan ja asiallisen romuliikkeen väliltä. Hallisen mukaan kuiluun putoaa ympäristörikollisia, epäasiallisia keräilijöitä ja epärehellisyyttä. Hallinen koki, etteivät asiakkaat saaneet palvelua romujen kierrätykseen.
– Asiakkaat haluavat olla varmoja, että luvat ja asetukset ovat kunnossa ja että toiminta on ympäristöystävällistä. Tällä tyylillä jokainen asiakas on arvokas. Haluan muuttaa asian niin, että yksityinenkin asiakas saa asiallisen hyvityksen, Hallinen kertoo.
Itsepalvelupisteellä asiakas punnitsee metalliromunsa itse. Romu hinnoitellaan painon mukaan, ja asiakas saa maksun tililleen heti. Toimenpidettä valvotaan kameroiden välityksellä. Itsepalvelun lisäksi henkilökunta palvelee Romukioskissa maanantaisin ja perjantaisin kello 14—17. Romukioskista romut jatkavat useimmiten matkaansa sulattamoon.
– Tämä on yksi vanhimmista ammateista. En ole keksinyt mitään uutta vaan ainoastaan uuden tavan palvella asiakkaita, Hallinen sanoo.
Romukioskin taustalla vaikuttaa vahvasti ajatus ekologisuudesta. Romukioskissa kaikki on myös myytävänä. Hallinen toivoisikin, että romut myytäisiin ennen kaikkea sellaisenaan, sillä sulattaminen ja uuden tekeminen kuormittavat ympäristöä. Hallisen mielestä nykyinen kulutuskulttuuri on kestämätön ja ihmisten tulisi kierrättää enemmän.
Myös Hallisen perheessä harjoitetaan kiertotaloutta. Hän ostaa kaiken tavaransa käytettynä. 6- ja 7-vuotiaiden tytärten lelut haetaan Romukioskista. Hallisen filosofia on se, ettei uutta kannata ostaa, jos sitä ei todella tarvitse.
Puoliperävaunun kanssa paikkakunnille
Hallinen aloitti liiketoimintansa helmikuussa 2017 ajamalla puoliperävaununsa kanssa paikkakunnille keräämään ihmisten romuja. Ensimmäiselle keikalle mennessään hän oli varma, että tiedossa olisi konkurssi.
– Asiakkaita olikin julmettu määrä, Hallinen nauraa.
Ensimmäisen tilikauden tulos oli miljoona euroa, ja kasvun rajat tulivat nopeasti vastaan. Hallinen pohti, miksei Romukioski voisi olla kuin McDonald’s. Nyt Romukioskilla on jo 13 pistettä ympäri Suomea, ja Hallinen haluaa Suomen suurimmaksi.
– Olin oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Ihmiset ovat heränneet siihen, että tarvitaan oikeaa toimintaa.
Hallisen mukaan Pirkanmaalla on vahva kierrätyskulttuuri, ja erityisesti lempääläläiset ovat valveutuneita. Lempäälän piste on Romukioskin ensimmäinen. Se on myös maailman ensimmäinen metalliromujen kierrätyksen itsepalvelupiste.
– Ruotsista, Saksasta ja Yhdysvalloista asti sitä on käyty ihmettelemässä, Hallinen kertoo.
Romukioskissa on tällä hetkellä normaalia sekalaisempaa. Kiitos koronan, ihmiset ovat luppoajallaan siivonneet varastojaan ja asiakkaita on nyt paljon enemmän. Liikevaihto on kuitenkin pienentynyt melkein 75 prosenttia.
Bisnestä piinaavat myös satunnaiset huijausyritykset. Hallisen mukaan alalla on jonkin verran epämääräisiä toimijoita, jotka heijastavat koko alan maineeseen. Romukioskissa työskentelevä Sakari Mäkelä toteaa, että perinteisesti romukauppa on nähty huijareiden ja konnien hommana. Romukioski on tuonut alalle ekologisen näkökulman. Parasta työssä ovat kuitenkin asiakkaat.
– Asiakkaat saavat jaksamaan 60 kilon akkujen nostelua ja pitkiä työpäiviä, Hallinen kiittelee.
