Vesilahden kirkonkylän rantaviivasta suurin osa on rakennettua – Haluammeko kaavoittaa samaan tapaan myös Lammasniemen?

Aikana, jolloin vesistöt olivat tiettömässä maassa ainoa mahdollinen kulkuväylä, oli varsin ymmärrettävää, että vesirikas alue, Vesilahti, veti puoleensa asukkaita. Vesilahden nimi lupailee järvimaisemaa.

Ajellessa Lempäälästä kohti Vesilahtea järveä näkyy vähän, vain kiinteistöjen taustalla, takapihoilla. Rautialantietä joutuu ajamaan aina Koivurannan, Kurkiniityn ja Lammasniemen alueelle asti, jolloin vesi on tasapuolisesti, jokaisen meistä, käsin kosketeltavissa.

Kaavoituksella on ollut merkityksensä. Valitettavasti Vesilahden kirkonkylän rantaviivasta on suurin osa rakennettua.

Haluammeko kaavoittaa samaan tapaan myös Lammasniemen? Alueen, joka on kuntamme ainoa kaavoihin merkitty virkistysalue.

Miten vesistöt vaikuttavat alueen houkuttelevuuteen nykyään? Lammasniemen kaavaan suunnitelluilla kiinteistöillä saataisikin mahdollisesti houkuteltua kuntaan jokunen uusi kuntalainen? Mutta entä ne olemassa olevat asukkaat ja heidän viihtyvyytensä, oikeutensa ja kuulluksi tulemisensa (kuntalaisaloite ja palaute kaavaluonnoksiin ja suunnitelmiin).

Kuntaan on kaavoitettu ns. kuivanmaan tontteja ja kerrostaloasumista suunnitellaan. Voisiko vesistön läheisyys ja kävelymatkan päässä oleva kaavoittamaton Lammasniemi houkutella
asukkaita enemmänkin kuntaan?

Alueet, jotka ovat kuntalaisille virkistykseen osoitettuja tulee sellaisena säilyttää! Kuinka pitkälle päättäjinä olisimme valmiita menemään. Olisiko taloudellisesta näkökulmasta valmiutta lähteä rantojen / järvien täyttöön ja siten saada kuntaan lisää asukkaita ja kiinteistöjä rantoineen?

Rajat on vedettävä ja niin on mm. maakuntakaavalla tehty. Pirkanmaalla on voimassa Pirkanmaan maakuntakaava 2040, joka ohjaa kuntien yleis- ja asemakaavoitusta. Siinä osoitetaan valtakunnallisesti, maakunnallisesta ja seudullisesti merkittävä maankäyttö. Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan 27.3.2017 ja se tuli voimaan 8.6.2017. Lammasniemi on merkitty virkistysalueeksi ja valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi.

Pirkanmaan ELY keskus 18.2.2020 on lausunut alueen asemakaavaehdotuksesta. ”Suunnittelualueella on voimassa osayleiskaava. Siinä alue on osoitettu laajasti retkeily- ja ulkoilualueena, lähivirkistysalueeksi, maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, yhdyskuntateknisen huollon alueeksi(kunnan jätevesipumppaamo). Lisäksi alueelle on osoitettu venevalkama ja luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä alueen osia. ELY- keskus on pitänyt asemakaavasuunnitelmia monella tapaa voimassa olevan yleiskaavan vastaisena. Asumisen laajentaminen ylipäätänsä Lammasniemen alueelle on vaikeasti perusteltavissa muutoin kuin omarantaisten tonttien kysynnän vuoksi. Suunnitellut tontit varaavat pinta-alaa virkistysalueelta juuri sillä kohtaa, jossa alueen maaperä ja muut olosuhteet soveltuvat virkistykseen parhaiten. Syksyllä 2019 laaditun perustamisolosuhdeselvityksen perusteella korttelit eivät edes erityisen hyvin sovellu rakentamiseen vaan pitäisi turvautua paalutuksiin. Lammasniemen osalta asemakaavaehdotus ei riittävästi turvaa maakuntakaavan ja yleiskaavan osoittamien virkistysaluevarauksien toteutumista”.

Kurkiniityn alueella on hyvin kapea virkistysaluevyöhyke kortteleiden ja rannan välissä. Pirkanmaan ELY pitää Kurkiniityn alueen korttelivarauksia edelleen liian laajoina ja vapaan
rannan virkistyskäyttöä hankaloittavina.

Vesilahden kk-taajaman kasvaessa tulee tarve riittävän yhtenäiselle virkistysalueille, myös virkistyskäyttöön soveltuvan rakentamisesta vapaan rannan tarve tulee ottaa huomioon. Pääosa kaava-alueen metsäalueesta on alavaa vesijättömaata. Tuonenjoensuu on maatalouden ravinnekuormitusta vähentävää kosteikkoaluetta. Metsäalueella maanpinta jää suurimmalta osin alle Vesilahden rakennusjärjestyksessä mainitun sallittavan lattiatason korkeusaseman.

Yleiskaavan AP-alue olisi kaiken kaikkiaan erittäin hankalasti toteutettava, eikä johdu yksinomaan lepakoiden ja rauhoitettujen kynäjalavien esiintymisestä alueella.

Asuinkelvottomaksi toteaminen ei myöskään anna lupaa rakentaa yleispiirteisemmässä kaavassa virkistysalueeksi osoitetulle alueelle. ELY on kaavaprosessin aikana pitänyt asemakaavasuunnitelmia monella tapaa voimassa olevan yleiskaavan vastaisina. Lisäksi suunnittelussa tulisi huomioida maakuntakaavan vapaita taajamarantoja koskeva yleismääräys.

Kunnan tehtävänä on edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkaiden palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Järvien käyttö virkistäytymiseen ja luonnossa oleiluun tulee suoda kaikille kuntalaisille, on omaa rantaa tai ei.

Kunnat ovat merkittäviä liikuntapalveluiden tuottajia ja toimintaedellytysten luojia. Eri ikäisille asukkailleen tulee tuottaa terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa monin tavoin, kuten tukemalla kuntalaistoimintaa ja rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja. Liikunta on peruspalvelu ja tärkeä osa kuntalaisten hyvinvointia. Lammasniemi on sijainniltaan erinomainen esim. ikääntyneiden, liikuntarajoitteisten virkistystoimintojen tuottamiseen. Ennaltaehkäisevää toimintaa ja sen mahdollisuuksia tulee lisätä, kehittää ja ylläpitää, ei supistaa olemassa olevaa. Hyvinvoiva ja tyytyväinen kuntalainen on parasta markkinointia kunnalle.

Kuntastrategian mukaiseen tavoitteeseen on mahdollista päästä jo hyväksytyillä asemakaavoilla ja myynnissä olevilla kiinteistöillä, kun järkevästi toimitaan ja kunnan houkuttelevuus tekijöistä, vesiseudusta, pidetään huolta.

 

Miia Rajala
Kunnanvaltuutettu