
He kokivat sen itse. Sotiemme vesilahtelaiset veteraanit Johannes Kauppila, Yrjö Raaska, Eero Ala-Orvola, Aaro Hovi ja Heikki Virtanen osallistuivat veteraanipäivän juhlaan seurakuntatalolla.
Juhlaan osallistui myös 92-vuotias Kerttu Virolainen, joka toimi lottana sotiemme aikana. Hän on tyytyväinen siitä, että veteraaneja ja heidän työtään tänä päivänä arvostetaan.
-Välillä arvostus oli nollassa. Koululaiset tulivat meille sanomaan, että mitä te sinne lähditte sotimaan. Nyt asiat ovat toisin ja tämä sukupolvi arvostaa tekemäämme työtä paljon, Virolainen kertoi.
Sakkolasta kotoisin olevan Virolaisen mies oli sotainvalidi ja Virolainen onkin palkittu ansiomerkillä 50 vuotta kestäneestä sotainvalidityöstään.
-Miehelläni oli kranaatin sirpale aivoissa. Mutta hyvin siitä huolimatta pärjättiin. Ehdimme olla avioliitossa ennen hänen poisnukkumistaan yli 51 vuotta, Virolainen kertoo.
Juhlapuheen tilaisuudessa esitti Vesilahden valtuuston puheenjohtaja Mervi Lumia.
-Veljeä ei jätetä. Tämä suomalaisen miehen ja sotilaan tunnuslause on tuttu myös tämän päivän nuorille. Lauseen hengessä on rakennettu se yhteiskunta, jossa tänään elämme, Lumia muistutti. –Kiitollisuus ja vastuu yhteisestä elämästämme ja sen edellytyksistä yhdistävät kaiken ikäisiä.

Kerttu Virolainen osallistui Vesilahden sotaveteraanipäivän juhlaan. Hän oli sodan syttyessä juuri täyttänyt 18 vuotta. Koti jäi rajan taakse Karjalaan. Vieressä istuu juhlapuheen pitänyt Mervi Lumia.
Sotaveteraanipäivän tämän vuoden teema, ”veljeä ei jätetä, nuoria ei unohdeta” haastaa Lumian mukaan meitä aikuisia huolehtimaan myös tämän päivän ja tulevaisuuden nuorista.
-Lapsen ja nuoren hyvinvoinnin perusta on tavallisessa arjessa. Arjessa, jossa aikuinen kantaa vastuun. Siiheen kuuluu annos säännöllisyyttä, alkaen vaikka riittävän unen määrästä ja yhdessäolosta. Kaikista arvokkainta lapselle ja nuorelle on aikuisen kanssa vietetty ”jonninjoutava yhdessäolo”, Lumia kiteytti ajatuksiaan puheessaan.
Puheensa lopuksi Lumia kiitti veteraanisukupolvea heidän uhrauksistaan ja totesi heidän olleen kantava voima myös jälleenrakentamisen aikana.
-Vaikka rivit harvenevat, teot säilyvät, Lumia päätti puheensa.
Paljon oli tyylikkäitä naisia piikkikorkosaapikkaissa ja nahka-asuissa:)