Ruoka ei ole enää pitkään aikaan ollut pelkkää ravintoa. Lautasen sisältö herättää tätä nykyä intohimoja muuallakin kuin vatsanseudulla.
Yksi karppaa, toinen paastoaa ja kolmas on vegaani. Luomutarjontaa on hyllymetreittäin. Monet vannovat lähiruoan nimeen. Eräs käy salilla ja ahtaa mahansa täyteen proteiinia, samalla kun toinen kirjaa päivittäisen kalorimääränsä excel-taulukkoon.
Jokaisella ruokakiihkoilijalla tuntuu olevan vahva mielipide siitä, että juuri hänen oma erikoisruokavalionsa on parhaaksi koko ihmiskunnalle.
Kokeilla voi kaikenlaista, mutta eiköhän aikuinen ihminen itse tiedä, mikä hänelle sopii. Se on sitten eri asia, pystyykö elämään sen mukaisesti.
Tässä lehdessä (numero 32) on paljon asiaa ruoasta. Emme kuitenkaan halua kiihkoilla, julistaa tai tuomita, vaan esittelemme ruokaa neutraalisti monesta näkökulmasta – ja tietenkin paikallisten tekijöiden kautta.
